Sarvijaakko

sarvijäärien heimoon kuuluva kovakuoriaislaji

Sarvijaakko (Acanthocinus aedilis) on sarvijäärien heimoon (Cerambycidae) kuuluva keskikokoinen (12–17 mm) ja litteähkö kovakuoriainen, joka elää vain hyvin heikkokuntoisissa tai kuolleissa männyissä. Lajia tavataan harvoin myös kuusella. Sarvijaakkoa esiintyy muualla myös pihdoilla ja lehtikuusilla. Sitä esiintyy metsissä Euroopassa, Venäjällä ja Keski-Aasiassa. Suomessa laji esiintyy lähes kaikkialla, paitsi aivan pohjoisimmissa paikoissa. Laji tunnetaan pitkistä tuntosarvistaan. Koiraan tuntosarvet ovat pidemmät kuin naaraan, pisimmät suomalaisilla hyönteisillälähde?. Koiraan tuntosarvet ovat suunnilleen viisi kertaa ja naaraan kaksi kertaa ruumiin pituiset. Sarvijaakon ruumis on kokonaan hyvin tiheän ja lyhyen ruskeanharmaan karvoituksen peitossa. Naaraalla on takaruumiin kärjessä pitkä munanasetinputki. Sarvijaakko pystyy tuottamaan häirittynä voimakasta nirskuttavaa ääntä liikuttamalla etuselkäänsä peitinsiipiään vasten. Lajin toukkakäytävät kulkevat kokonaan puun ja kuoren välissä. Toukka koteloituu kuoren alle, paksun kaarnan sisään tai aivan pintapuuhun.[2]

Sarvijaakko
Uros ja naaras
Uros ja naaras
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea
Heimo: Sarvijäärät Cerambycidae
Alaheimo: Lamiinae
Tribus: Acanthocinini
Suku: Acanthocinus
Laji: aedilis
Kaksiosainen nimi

Acanthocinus aedilis
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Sarvijaakko Wikispeciesissä
  Sarvijaakko Commonsissa

Sarvijaakon toukat kilpailevat elintilasta vahingollisen ja erittäin merkittävän männyn tuhohyönteisen pystynävertäjän (Tomicus piniperda) toukkien kanssa. Sarvijaakon luontainen saalistajana on ainakin isomuurahaiskuoriainen (Thanasimus formicarius).[3]

Lähteet muokkaa

  1. Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Sarvijaakko – Acanthocinus aedilis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Heliövaara Kari., Mannerkoski Ilpo & Siitonen Juha.: Suomen sarvijäärät, s. 236-237. Helsinki: Tremex Press, 2004. ISBN 952-5274-03-9.
  3. Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Acanthocinus aedilis (timberman) (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.