Sappirakkosyöpä on sappirakosta lähtevä syöpäsairaus. Ikterus, kipu, kuume, pahoinvointi ja oksentaminen voivat lukeutua sen oireisiin. Tauti on kuitenkin vaikea havaita varhaisessa vaiheessa.[1] Sappikivet ovat sairauden tavallisin riskitekijä; suurimmalla osalla sappirakkosyöpään sairastuneista on sappikiviä, kun tauti todetaan. Sappikivien hyvin korkeasta esiintyvyydestä huolimatta sappirakon syöpä on melko harvinainen. Myös naissukupuoli kasvattaa sairastumisvaaraa.[2]

Sappirakkosyöpä on yleisempi kuin sappitiesyöpä. Näitä yhteensä tavataan Suomessa vuosittain noin 250 uutta tapausta.[3]

Noin 10 % kaikista sappirakon syöpään sairastuneista elää vielä yli viisi vuotta. Ennuste riippuu kuitenkin suuresti syövän toteamisvaiheesta: 0–1 vaiheissa todettua sappirakonsyöpää sairastavista on elossa viiden vuoden kuluttua noin 50–80 %, kun taas 2–4 vaiheissa todetuista 10–30 %. Tilastot eivät kuitenkaan anna tarkkaa ennustetta, vaan kunkin tapauksen kohdalla sairauden eteneminen on yksilöllistä. [4]

Lähteet

muokkaa
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.