Avaa päävalikko

Samuel Mårteninpoika Lång (k. syksyllä 1704) oli ruotsalaissyntyinen majuri joka toimi 1660–1680 Kajaanin linnan päällikkönä ja Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahen nimittämänä käskynhaltijana Kajaanin vapaaherrakunnassa.[1]

Långin henkilöstä ei tiedetä paljoakaan paitsi että hän oli kotoisin Ruotsista ja oli vanhaa sotilassukua. Ensimmäiset tiedot hänestä ovat vuodelta 1657 jolloin hän toimi Ruotsissa rykmentin luutnanttina ja Pietari Brahe nimitti hänet vuonna 1660 Kajaanin linnan hopmanniksi eli päälliköksi Kajaanin vapaaherrakuntaan. Hän vastasi vapaaherrakunnan sotilasasioiden lisäksi muustakin hallinnosta, oikeudenkäytön valvonnasta, polisitoimesta, kouluista sekä Parkinniemen spitaalisairaalasta ja toimi vapaaherrakunnan asioista päättäneen Kajaanin konventin puheenjohtajana.[2]

Lång oli jatkuvasti riidoissa paikallisten asukkaiden kanssa koska hän vaati näiltä runsaasti päivätöitä Kajaanin linnan rakennustöihin. Myös Kajaaninjoen Ämmäkosken kalastusoikeudet, rajariidat, kaskenpoltto, myllyjen käyttö ja Kajaanin linnan upseereille annettu yksinoikeus pitää kapakoita Kajaanin kaupungissa aiheuttivat riitoja. Tyytymättömyyttä kajaanilaisten keskuudessa herätti myös Långin tapa tervehtiä linnaan saapuvia merkkihenkilöitä useilla tykinlaukauksilla vaikka keskellä yötäkin. Lång oli riidoissa myös paikallisen Cajanusten mahtisuvun kanssa.[2]

Lång oli Kajaanin linnan päällikkönä vuoteen 1680 saakka. Linna valmistui hänen aikanaan vuonna 1666 ja vuonna 1667 Lång kiinnitti linnan muuriin marmorisen muistolaatan tästä asiasta kertomaan. Linnan päällikyydestä luovuttuaan Lång muutti takaisin Ruotsiin.[2]

LähteetMuokkaa