Avaa päävalikko

Sampo-Rosenlew Oy (lausunta ruots. [- ruːsːenleːv]) on keskisuuri teollisuusyritys, joka perustettiin vuonna 1991 Timo Prihtin ostettua liiketoiminnan. Teollinen toiminta nykyisissä tuotantotiloissa on alkanut vuonna 1853, jolloin Oy W. Rosenlew Ab perheyritys aloitti toimintansa.

Sampo-Rosenlew
Sampo-Rosenlew logo.png.png
Perustettu 1991
Perustaja Timo Prihti
Toimitusjohtaja Jussi Malmi [1]
Puheenjohtaja Jali Prihti
Kotipaikka Pori[2]
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala konepajateollisuus
Tuotteet metsäkoneet, leikkuupuimurit
Liikevaihto 105,2 milj. euroa (2015)[2]
Nettotulos 2,8 milj. euroa (2015)[2]
Henkilöstö 596 (2015)[2]
Tytäryhtiöt Sampo Components Oy
Omistaja Jali ja Timo Prihti, Mahindra & Mahindra
Kotisivu www.sampo-rosenlew.fi
Sampo-Rosenlew.

YritysMuokkaa

Konsernin kotipaikka on Porissa, jossa sijaitsee sen suurin tuotantoyksikkö. Porissa valmistetaan leikkuupuimureita, metsäharvestereita ja metsäkuormatraktoreita. Pohjois-Afrikassa ja Kazakstanissa sijaitsevat kokoonpanotehtaat, joissa paikalliset kokoavat Suomesta tuoduista raakarungoista leikkuupuimureita.[3]

HistoriaMuokkaa

1850-lukuMuokkaa

Sampo-Rosenlew Oy:n edeltäjä, Oy W. Rosenlew Ab aloitti toimintansa Porissa vuonna 1853.

Porin Konepaja aloitti toimintansa Sampo-Rosenlewin nykyisellä tontilla vuonna 1858.[4]

1920-lukuMuokkaa

Leikkuupuimurin edeltäjän, puimakoneen valmistus alkoi 1920-luvulla.

1950-lukuMuokkaa

Ensimmäisen oman leikkuupuimurimallin piirustukset valmistuivat 1954, suunnittelusta vastasivat insinööri Uno Skogberg ja teknikko Tuure Salmi. Sampo 547LP valmistui 1955, jolloin se esiteltiin Porin maatalousnäyttelyssä. Samana vuonna Proto-Sampo hajotettiin ilkivaltaisesti yön aikana Noormarkussa ja paranneltu malli poltettiin Kokemäellä varastorakennuksen mukana.[4]

Yrityksen päätuotteen, leikkuupuimurin valmistus alkoi Porin tehtaalla vuonna 1957.[5] Ensimmäinen valmistettu leikkuupuimurimalli oli Sampo 657 LP.[6]

1960-lukuMuokkaa

Raimo Korpinen osallistui lokakuussa 1967 huippusalaiseen tuotekehitysprojektiin Yyterin metsissä. Hänet oli valittu koeajamaan Rosenlewin konepajan rakentamaa monitoimikonetta, joka katkoi ja karsi ensiharvennusmetsästä kaadettuja puita.[7]

Kevättalvella 1967 myytiin viimeinen Sampo-puimakone, jonka valmistus oli lopetettu jo aiemmin.[4]

1990-lukuMuokkaa

Sampo Rosenlew 2000-leikkuupuimurisarjaa alettiin valmistaa vuonna 1990.[8]

Vuonna 1991 tehtaanjohtaja Timo Prihti perusti Sampo-Rosenlew Oy:n ja osti puimuriliiketoiminnan Rauma Oy:ltä.[9]

Teollisuuspesukoneiden suunnittelu ja valmistus aloitettiin 1993 tukemaan kausiluonteista leikkuupuimurimyyntiä.[5] Pian pesukoneista muodostui oma tuoteryhmänsä.[5]

Vuonna 1996 yritys esitteli ensimmäisen Sampo-Rosenlew metsäharvesterimalli SR1046:n.[5]

2000-lukuMuokkaa

Ensimmäisiä keskiraskaita leikkuupuimureita alettiin valmistaa vuonna 2001 Sampo Rosenlew 3000-sarjan myötä.[10]

2003 yritys aloitti puimurituotannon kehittämisen Algeriassa.[11]

Yritys osti Black Bruin hydraulimoottoriliiketoiminnan Metsolta vuonna 2003 ja muutti nimeksi Sampo Hydraulics Oy. [12]

Sampo-Rosenlew Oy oli osakkaana vuonna 2005 perustetussa Sampo Components Oy:ssa. Yritys valmisti metallirakenteita sekä komponentteja metalliteollisuudelle. Sampo Componentsin toimipaikka ja tuotanto olivat Nakkilassa, Satakunnassa.

Jali Prihti siirtyy toimitusjohtajaksi vuonna 2009 ja edeltäjä Timo Prihti jatkaa hallituksen puheenjohtajana.[13]

2010-lukuMuokkaa

2010 suomalais-algerialainen yhteisyritys CMA-Sampo aloitti leikkuupuimureiden valmistuksen Algeriassa.[14]

Teollisuuspesukoneiden liiketoiminta myytiin vuonna 2011 suomalaiselle Aqua Clean Oy:lle.[5]

Syksyllä 2011 Sampo Rosenlew julkisti 2000-sarjan leikkuupuimurit korvaavat Comia-mallit C4-C8.[15]

Sampo-Rosenlewin valmistamien puimureiden myynti, huolto ja varaosamyynti siirtyvät Agrimarketilta vuoden 2013 aikana Valtran vastuulle.[16] Sampot ovat olleet S-ketjun myynnissä 1970-luvulta asti.[17]

Tammikuussa 2013 CMA-Sampo avasi Algeriassa uuden tuotantolinjan puimuritehtaalle.[18]

Syksyllä 2013 korvattiin Sampo Rosenlew 3000-leikkuupuimurisarja Comia C10- ja C12-malleilla.[19]

Oman tuotemerkkinsä ohella Sampo-Rosenlew on valmistanut suomalaisia leikkuupuimureita muun muassa amerikkalaiselle John Deerelle (Deere & Company); vuonna 2015 tämä edusti noin kymmentä prosenttia Sampo-Rosenlewin noin 1400 leikkuupuimurin tuotannosta.[20] Sampo-Rosenlewin jakelu muissa Euroopan maissa siirtyi paria vuotta aiemmin John Deerelle. Samalla Pohjoismaiden jälleenmyyjänä toiminut amerikkalainen Agco luopui 10 prosentin omistuksestaan Sampo-Rosenlewissä.[21][20]

Maaliskuussa 2016 uutisoitiin intialaisen monialajätti Mahindra Groupin suuren, Forbes Global 2000 -listatun tytäryhtiön Mahindra & Mahindran ostavan 35 prosentin osuuden suomalaisesta leikkuupuimurivalmistaja Sampo-Rosenlewistä ja aloittavan tuotannollisen yhteistyön suomalaisyrityksen kanssa.[22]

Joulukuussa 2016 Sampo-Rosenlew Oy myi koko Sampo-Components Oy:n osakekannan nakkilalaiselle San-Meta Oy:lle. Tuotantotilat ja osa työntekijöistä siirtyivät San-Meta Oy:n palvelukseen. [5]

Sampo Hydraulics oy irtautui konsernista vuonna 2016 ja muutti nimensä Black Bruin Oy:ksi.[23]

Vuoden 2017 lopussa yritys osti metsäkonevalmistaja Logman Oy:n konkurssipesän. [24]

Helmikuussa 2019 Jussi Malmi aloitti yrityksen toimitusjohtajana. Edellinen toimitusjohtaja Jali Prihti jatkaa hallituksen puheenjohtajana.[3]

Marraskuussa 2019 esiteltiin Agritechnica-näyttelyssä yrityksen ensimmäinen rumpupuimuri Sampo Hybrid (C20).[25]

TuotteetMuokkaa

Sampo-Rosenlew Oy:n päätuotteita ovat leikkuupuimurit ja metsäkoneet.

LähteetMuokkaa

  1. Jussi Malmi nimetty Sampo-Rosenlewin toimitusjohtajaksi sampo-rosenlew.fi. Viitattu 19.4.2019.
  2. a b c d Sampo-Rosenlew kauppalehti.fi. Viitattu 27.4.2016.
  3. a b Sampo-Rosenlew Oy - Yritys - Sampo-Rosenlew leikkuupuimurit ja metsäkoneet www.sampo-rosenlew.fi. Viitattu 1.8.2019.
  4. a b c 60 vuotta kotimaista puimurituotantoa - Porilaisista Comioihin Koneviesti. Viitattu 6.8.2019.
  5. a b c d e f Sampo Rosenlew Oy sampo-rosenlew.fi. Viitattu 26.8.2009.
  6. Sampo 657 LP-892 LP Konedata. 14.4.2016. Viitattu 1.8.2019.
  7. Rosenlew halusi tehdä Suomen ensimmäisen moton 1967 (METSÄKONEIDEN HISTORIA) tekniikkatalous.fi. Viitattu 31.3.2019.
  8. Sampo Rosenlew 2020-2025 Konedata. 14.4.2016. Viitattu 1.8.2019.
  9. Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 1.8.2019.
  10. Sampo 3035-3085 (2001-2006) Konedata. 15.4.2016. Viitattu 6.8.2019.
  11. Sampo-Rosenlewilla Algeriassa Afrikan ja Lähi-idän ainoa leikkuupuimuritehdas - Ulkoministeriö um.fi. Viitattu 12.11.2019.
  12. Black Bruin -hydraulimoottorit Koneviesti. Viitattu 1.8.2019.
  13. Jali Prihti: mulle jäi käteen hanttikortti Yle Uutiset. Viitattu 1.8.2019.
  14. Sampo Rosenlew - Localization - Products - Sampo-Rosenlew www.sampo-rosenlew.fi. Viitattu 12.11.2019.
  15. Sampo Comia C4-C8 (2011-) Konedata. 15.4.2016. Viitattu 1.8.2019.
  16. Valtra Oy valtra.fi. Viitattu 18.12.2012.
  17. Maaseudun Tulevaisuus maaseuduntulevaisuus.fi. Viitattu 18.12.2012.
  18. Sampo-Rosenlewilla Algeriassa Afrikan ja Lähi-idän ainoa leikkuupuimuritehdas - Ulkoministeriö um.fi. Viitattu 12.11.2019.
  19. Sampo Comia C10-C12 (2013-) Konedata. 15.4.2016. Viitattu 1.8.2019.
  20. a b Sampo-Rosenlew lyttää myyntihuhut 20.8.2015. kauppalehti.fi. Viitattu 27.4.2016.
  21. Viikon kaupat: Puimurit lähtevät Eurooppaan. Talouselämä, 30/2013, s. 20–21. Talentum Oyj.
  22. Sampo-Rosenlew ja Mahindra yhteistyöhön 31.3.2016. koneviesti.fi. Viitattu 1.4.2016. (suomeksi)
  23. Komponenttitoimittajasta järjestelmätoimittajaksi kskauppakamari.fi. Viitattu 1.8.2019. (englanniksi)
  24. Logmanin konkurssipesä Sampo-Rosenlewin omistukseen Koneviesti. Viitattu 1.8.2019.
  25. Esittely: Sampo esittelee Agritechnica-näyttelyssä uuden entisiä tehokkaamman Hybrid-leikkuupuimurin Koneviesti. Viitattu 12.11.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa