Poimukellussaniainen
Poimukellussaniainen (Salvinia molesta) on kellusaniaisiin kuuluva vesisaniaislaji.[2]
| Poimukellussaniainen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Luokka: | Pteridopsida |
| Lahko: | Salviniales |
| Heimo: | Kellussaniaiskasvit Salviniaceae |
| Suku: | Kellusaniaiset Salvinia |
| Laji: | molesta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Salvinia molesta |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Kasvin ulkonäkö muuttuu kolmessa vaiheessa, joita säätelee yksilön ikä ja veden virtausolosuhteet. Kasvilla ei ole juuria, mutta sen vedenalaiset lehdet haaroittuvat ja näyttävät juurakolta. Veden pinnalle nousee kaksi kelluvaa lehteä. Nuorella yksilöllä nämä lehdet ovat sileitä ja alle 1 cm läpimitaltaan. Myöhemmin lehtien puoliväliin muodostuu taite ja niiden läpimitta on noin 2,5 cm. Kolmannessa kehitysvaiheessa kelluttavat lehdet ovat lähes 4 cm leveitä, 2,5 cm pitkiä, ja kasvin keskelle syntyy pystysuuntaisia taittuneita lehtiä. Kolmannessa kasvuvaiheessaan kasvi muodostaa paksuja mattoja.[3]
Poimukellussaniainen muistuttaa eurooppalaista sukulaislajiaan kellussaniaista eli parikellussaniaista (Salvinia natans). Lehdissä oleva taitos on selvä erottava tuntomerkki.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Poimukellussaniainen kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Brasiliassa ja Pohjois-Argentiinassa. Se suosii ravinteikkaita, hitaasti virtaavia makean veden vesistöjä, kuten lampia, järviä ja jokia. Se leviää vesistössä virtauksen mukana ja vesistöstä toiseen ihmisten, eläinten ja kulkuneuvojen mukana. Sitä kasvatetaan akvaarioissa ja koristelammikoissa, joista se joskus leviää luontoon.[4]
Kasvista on tullut haitallinen vieraslaji Australiassa, Kaakkois-Aasiassa, Tyynenmeren saarilla sekä Etelä-, Keski- ja Itä-Afrikassa.[5]
Ongelmat ja torjunta muokkaa
Suotuisissa kasvuolosuhteissa poimukellussaniainen lisääntyy todella nopeasti; sen kuivapaino voi kaksinkertaistua kahdessa ja puolessa päivässä. Se leviää paksuksi matoksi, joka haittaa vesialueiden käyttöä kasteluun, uimiseen tai liikkumiseen.[5] Salviniamatto tuhoaa varjostamalla vedenpohjan kasvillisuuden ja näin vähentää kasvillisuuden monimuotoisuutta valtaamillaan alueilla. Se lisättiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luetteloon sadasta haitallisimmasta vieraslajista vuonna 2013.[4]
Kovakuoriainen Cyrtobagous salviniae on osoittautunut tehokkaaksi kasvin biologisessa torjunnassa.[4] Australialainen Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation (CSIRO) sai sen käytöstä Unescon tiedepalkinnon vuonna 1985.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ The International Plant Names Index (IPNI) (englanniksi)
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Poimukellussaniainen – Salvinia molesta Viitattu 17.11.2020.
- ↑ a b Salvinia molesta factsheet (myös factsheet) Q-Bank. Viitattu 25.12.2014.
- ↑ a b c Salvinia molesta UF/IFAS Center for Aquatic and Invasive Plants. Arkistoitu 26.12.2014. Viitattu 26.12.2014.
- ↑ a b c Biological control of the aquatic weed, Salvinia molesta Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation (CSIRO). Arkistoitu 13.11.2014. Viitattu 26.12.2014.