Sakari Castrén
Väinö Sakari Castrén (8. marraskuuta 1873 Helsinki – 30. tammikuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen juristi ja pankinjohtaja.[1][2]
Sakari Castrénin vanhemmat olivat Jyväskylässä oikeusneuvosmiehenä toiminut Johannes Castrén (1847–1910) ja Amanda Ulrika Jussilainen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1892 Jyväskylän lyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa oikeustutkinnon 1895. Castrén sai varatuomarin arvon 1898.[1][3]
Sakari Castrén oli Keski-Suomi-lehden päätoimittajana 1893 ja setänsä Jonas Castrénin asianajotoimiston osakkaana 1899–1907. Hän oli viipurilaisen Suomen Kauppapankki Oy:n johtokunnan jäsenenä 1907–1924, toimitusjohtajan varamiehenä 1907–1914, toimitusjohtajana 1914–1918 sekä pankin Helsingin konttorin johtajana 1918–1924. Hän oli sitten Oy Turunmaan pankin Helsingin konttorin johtajana 1926–1933 ja Turun Verkatehdas Oy:n toimitusjohtajana 1924–1931 sekä Silfverbergin & Wecksellin Yhdistetyt Hattutehtaat Oy:n toimitusjohtajana 1929–1931.[2]
Sakari Castrén oli Karjalan kirjapaino Oy:n johtokunnan puheenjohtajana 1914–1918, Palovakuutus Oy Imatran hallintoneuvoston puheenjohtajana vuodesta 1931, Deutsch-Nordische Handelsbank A.-G:n hallintoneuvoston jäsenenä 1921–1924 sekä Merivakuutus Oy Argon hallintoneuvoston puheenjohtajana. Hän oli myös Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1916–1918 ja Suomen pankkiyhdistyksen johtokunnan jäsenenä 1914–1924.[2]
Sakari Castrén oli naimisissa vuodesta 1899 Lydia Rosaura Leinbergin kanssa.[1] Heidän poikansa oli kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden professori ja diplomaatti Erik Castrén. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja pääministeri Urho Castrén ja asianajaja Lauri Castrén olivat Sakari Castrénin veljiä.[4][5][6]