Avaa päävalikko
Erik Castrén.

Erik Johannes Sakari Castrén (20. maaliskuuta 1904 Helsinki24. kesäkuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteen professori ja diplomaatti.[1] Opiskeluaikanaan hän toimi Akateemisessa Karjala-Seurassa.

Valmistuttuaan juristiksi 1928 hän työskenteli asianajajana, kunnes pestautui neuvonantajaksi ulkoasiainhallintoon, jossa hän työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana.[2] Hän ei hyväksynyt juutalaispakolaisten luovutuksia natsi-Saksaan.[3]

Castrénin ansioksi lasketaan, että hän löysi sopimustekniset aukot, joilla Suomi pääsi irtautumaan Ryti–Ribbentrop-sopimuksesta.[4] Sodan jälkeen Castren työskenteli kansainvälisen oikeuden ynnä valtiosääntöoikeuden professorina Helsingin yliopistossa 1945–1967.[2]

Erik Castrén -instituutti, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien instituutti Helsingin yliopistossa, on nimetty hänen mukaansa.[5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Autio, Veli-Matti (toim.): Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel, s. 50–51. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1997. ISBN 951-45-7818-X.
  2. a b Helsingin yliopisto
  3. Ylikangas, Heikki: Jatkosotaa varjonpuolelta, selvitys.
  4. Turtola, Martti: Risto Ryti: Elämä isänmaan puolesta. Otava, 1994. ISBN 951-1-11783-1.
  5. ECI.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Forsström, Johanna: Castrén, Erik (1904–1984). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 1.11.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.