Saintes (/sɛ̃t/) on kunta ja historiallinen kaupunki Länsi-Ranskassa, Charente-Maritimen departementissa, Uuden-Akvitanian alueella. Se on departementtinsa toiseksi suurin kaupunki, jossa oli 29 550 asukasta vuonna 2017. Kaupunki lähiympäristöineen muodostaa departementin toiseksi suurimman kaupunkialueen, jossa samaan aikaan kaikkiaan 56 598 asukasta. Kaupungin lähiseutu on enimmäkseen hedelmällistä ja tuottoisaa peltoa, mutta siellä on säilynyt myös luonnontilaisia metsiä.

Saintes
vaakuna
vaakuna
Logo
Logo

Saintes

Koordinaatit: {{Coord/display/45°44′47″N, 0°38′00″W|1=45°44′47″N, 0°38′00″W}}

Valtio Ranska
Région Uusi-Akvitania
departementti Charente-Maritime
arrondissementti Saintes
Hallinto
 – määri Bruno Drapron3
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 45,55 km²
Väkiluku (2017) 29 550
 – Väestötiheys 648,73 as./km²
Aikavyöhyke UTC1
 – Kesäaika UTC2
Postinumero 17100
http:www.ville-saintes.fr








Kaupungin nimi johtuu kelttiläisestä santonien heimosta. Roomalaisaikana sen nimi oli Mediolanum Santonum.[1] Myöhemmin nimi on pitkään kirjoitettu Xaintes tai Xainctes.

Saintes rakennettiin alkujaan Charente-joen vasemmalle rannalle[1], ja roomalaisaikana siitä tuli Akvitanian ensimmäinen pääkaupunki. Ranskan Ancien régimen aikana se oli Saintongen maakunnan pääkaupunki.[1] Kun Ranskan hallinnollinen jako vallankumouksen aikana vuonna 1790 uudistettiin, Saintesista tuli aluksi silloisen Charente-Inferieuren departementin pääkaupunki, mutta tämän aseman se menetti La Rochellelle jo vuonna 1810.[2] Saintes kuitenkin pysyi departementin oikeudellisena keskuksena. 1800-luvun lopulla se valittiin Ranskan rautateiden VIII piirin hallintokeskukseksi, minkä jälkeen kaupungin talous ja väestö alkoivat voimakkaasti kasvaa.

Nykyäänkin Saintes on departementin taloudellinen keskus ja merkittävä liikenteen solmukohta. Siellä harjoitetaan muun muassa elintarvike-, metalli-, tekstiili- ja huonekaluteollisuutta.[3] Se on myös merkittävä kaupan ja palvelujen keskus, jossa on Coop Atlantiquen pääkonttori[3], valtion virastoja, pankkeja, kouluja ja sairaala.

Huomattavan gallialais-roomalaisen, keskiaikaisen ja klassisen perintönsä vuoksi Saintesista on tullut myös huomattava turistikohde.[3] Vuodesta 1990 lähtien se on ollut mukana Ranskan kulttuuriministeriön luettelossa Ranskan taiteen ja historian kaupungit ja maat (ransk. Villes et Pays d'Art et d'Histoire).[4] Siellä on useita museoita, teatteri ja elokuvateattereita, ja siellä järjestetään vuosittain useita kulttuuritapahtumia.[5] Abbaye aux Damesissa on eurooppalainen musiikin opetuksen ja tutkimuksen keskus.[6]

Maantiede muokkaa

Sijainti muokkaa

 
Germanicuksen riemukaari ja Charente-joki.

Saintes sijaitsee Charente-joen varrella jonkin verran departementin keskikohdasta itään. Se on 60 kilometriä etelään La Rochellesta, 33 kilometriä koilliseen Royanista ja noin 100 kilometriä pohjoiseen Bordeaux'sta, josta sinne johtaa moottoritie A10.

Geologia muokkaa

Saintesin seudun muinaisten asukkaiden, santonien mukaan on nimetty myöhäisliitukauden Santonum-vaihe. Tämä vaihe oli noin 84 miljoonaa vuotta sitten, Coniacum-vaiheen jälkeen ja ennen Campania-vaihetta. Saintes on rakennettu sanotun vaiheen aikana muodostuneen kalkkikivikerrostuman päälle, joka sisältää myös kvartsipitoisia piikivisaostumia sekä rautaa. Alueen kalkkikiveä on aikoinaan käytetty rakennuskivenä, mistä muistuttavat vanhat kivenlouhimot Colline de la Capitole- ja Bellevue -kukkuloilla. Nykyisin osa niistä on täytetty tai niitä on alettu käyttää sienten viljelyyn, sillä niissä sienet ovat suojassa halloilta, jolle ne muutoin olisivat alttiina.[7]

Aivan joen varteen liitukautiset tasangot eivät ulotu, vaan siellä maaperä koostuu tulvavesien myöhemmin kerrostamasta savesta.

Kaupunginosat muokkaa

 
Oikeustalo Saint-Vivienin kaupunginosassa

Saintes jakautuu 14 kaupunginosaan: Les Boiffiers, Les Tourneurs, L'Ormeau de Pied, Recouvrance, La Fenêtre, Saint-Rémy, Saint-Vivien, Saint-Eutrope, Saint-Pierre, Saint-Pallais, Saint-Sébastien de Bouard, La Récluse, Le Maine-Saint-Sorlin ja Bellevue.[8]

Charente kulkee kaupungin läpi etelä-pohjoissuunnassa. Se jakaa kaupungin joen länsipuolella olevaan vasempaan rantaan (ransk. Rive gauche) ja itäpuolella olevaan oikeaan rantaan (ransk. Rive droite).

Vasen ranta muokkaa

 
Postitalo vasemmalla rannalla.
 
Kaupungintalo vasemmalla rannalla Saint-Pierren kaupunginosassa.

Saint-Pierre on Saintesin historiallinen keskusta, ja se on nykyisin suojeltu.[9] Kaupunginosa on rakennettu Saintesin katedraalin, kauppatorin ja Synodin torin ympärille. Siellä on pitkälti säilynyt keskiaikainen katuverkko, mutta vanhempia kuin 1500-luvulta peräisin olevia rakennuksia siellä ei enää juuri ole.[9]

Lähes välittömästi Saint-Pierren länsipuolella on Saint-Eutrope, joka on vuosisatojen kuluessa rakennettu kukkulalle kahden jokeen nähden kohtisuorassa olevan laakson väliin. Sitä hallitsee Saint-Eutropen basilika, ja siellä on myös Clunyn luostari ja useita rakennuksia kukkulan rinteillä. Kapeat laaksot johtavat "Areenojen laaksoon" (ransk. Vallon des Arènes), jossa Parc des Arènes -nimisessä puistossa on säilynyt roomalainen amfiteatteri.[9]

Cours Reverseaux ja Cours des Apôtres de la liberté erottavat Saint-Eutropen sen länsipuolella olevasta Faubourg Berthonnièrestä. Tämä oli aikoinaan kaupunginmuurin ulkopuolelle syntynyt esikaupunki, jossa oli majataloja pyhiinvaeltajia varten.[9] Alueen katuverkon keskuksina ovat aukiot Place Saint-Louis, Place Aubarrée ja Place Blair. Viimeksi mainittua hallitsee Ranskan vallankumouksen aikana pystytetty Vapauden patsas, jonka on myös tulkittu esittävän Ranskan symbolihahmoa Mariannea.[10] Place Blairin ja Charenten välissä on aukio nimeltä Square Goulebenéze.

Les Boiffiersin ja Bellevuen kaupunginosat erottaa muusta kaupungista puistokatu, Avenue de Saintonge. Näissä kaupunginosissa on pääasiassa halpoja vuokra-asuntotaloja (ransk. habitation à loyer modéré, HLM) sekä esikaupunkimaista asutusta Charenteen rajoittuvalla tasangolla. Bellevue, joka on 17 hehtaarin laajuinen ja jossa vuonna 2010 oli 1384 asukasta, on luokiteltu erityisiä toimenpiteitä vaativaksi, ongelmalliseksi kaupunkialueeksi (ransk. zone urbaine sensible, ZUS).[11]

La Recouvrance on kolmionmuotoinen alue, jota rajoittavat puistokadut Cours du maréchal Leclerc ja Cours Genet sekä kaupungin ohikulkutie, Rocade ouest. Siellä on lyseo, entinen seminaari, Yvon Chevalierin mukaan nimetty stadion ja kauppakeskus. Recouvrancen vesitornia koristavat nykytaiteilija Michel Gentyn freskot.

Kaupunkialueen pohjoisosassa sijaitseva Saint-Vivien oli asuttu jo vanhalla ajalla. Siellä sijaitsevat roomalaisaikaisen Saint-Saloinen kylpylän rauniot. Myöhemmin tämä alue kuitenkin jäi autioksi, kunnes sinne keskiajan lopulta lähtien alkoi muodostua esikaupunkiasutusta. Kaupungin keskustasta sen erottaa 1800-luvulla rakennettu puistokatu, Cours National.[9]

Oikea ranta muokkaa

 
Abbaye aux Dames oikealla rannalla.

Saint-Pallais rakennettiin kaupunkimaisesti todennäköisesti jo antiikin aikana. Se muodostui kaupunkiin johtaneen päätien varrelle, ja kaupungin keskustaan sen yhdisti silta, johon liittyi monumentaalinen rakennelma, Germanicuksen riemukaari. Keskiajalla alueelle rakennettiin piispa Palladiukselle omistettu hautabasilika, joka myöhemmin väistyi Pyhän Pallais'n kirkon tieltä, jonka mukaan kaupunginosa on saanut nimensä. Saint-Pallais'ssa sijaitsee myös yksi seudun suurimmista nunnaluostareista, benediktiiniläinen Abbay aux Dames de Saintes. Tämän huomattavan rakennuksen vuoksi osa Saint-Pallais'stakin on liitetty kaupungin keskustan suojeltuun alueeseen. Nykyiselleen kaupunginosa alkoi kehittyä 1800-luvulla. Vanha silta purettiin, ja vuonna 1879 lähelle sitä rakennettiin uusi silta, Pont Bernard-Palissy. Alueelle rakennettiin puistokatu Avenue Gambetta ja aukio Place Bassompierre, Saintesin rautatieasema, vankila ja Saintesin kansallinen hevossiittola. Alueen puistoja ovat Parc Pierre-Mendès France ja Jardin public Fernand Chapsal sekä suojeltu Prairie de la Palu.[9] were subsequently created.

Naapurikunnat muokkaa

 
Saintes naapurikuntineen. (Oranssilla merkityt kuuluvat Santonilaisen maan kuntayhtymään ({{k-fr}Communauté de communes du Pays santon}}).)

Liikenne muokkaa

Tiet muokkaa

 
Moottoritien A10 osuus Saintesista kohti Bordeaux'ta

Saintes on melko huomattava liikenteen solmukohta, jossa kohtaavat toisensa kaksi moottoritietä sekä useita muita valtakunnallisia ja departementin sisäisiä teitä. Ne yhdistää toisiinsa kaupungin etelä- ja länsipuolitse kulkeva osittain 2+2-kaistainen ohikulkutie, Rocade.

Moottoritie A10, jota paikallisesti ylläpitää Autoroutes du Sud de la France, kulkee kunnan länsiosien kautta pohjois-eteläsuuntaisesti. Sen yhdistää Saintesiin liittymä nro 35. Tätä moottoritietä pitkin Saintesiin on 126 kilometriä Bordeaux'sta, 140 kilometriä Poitiers'sta ja 470 kilometriä Pariisista.

Moottorite A837 erkanee tiestä A10 ja johtaa Rochefortiin, departementin kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin.

 
Saint-Eutropen basilika nähtynä Avenue de Saintongelta

Saintes on Route Centre-Europe Atlantique -nimisen valtatien varrella, joka idässä johtaa Limogesiin ja Lyoniin. Tien länsiosa Saintesista Saujoniin avattiin vuonna 2008, minkä jälkeen nämä kaupungit ovat 25 minuutin automatkan päässä toisistaan. Seuraavalla vuosikymmenellä valmistui sen jatke Royaniin Atlantin rannalle.

'Rocaden länsiosan muodostaa valtatie 137, joka risteää departementin sisäisten teiden 728 ja 150 kanssa. Edellinen johtaa Saintesista Marennesin kautta Oléroniin, jälkimmäinen risteää Rocaden lähellä Diconchea ja johtaa Sainte-Hilaide-de-Villefranchen ja Saint-Jean-d'Angélyn kautta kohti Niortia. Rocaden eteläosa on osa valtatietä 141, joka kohtaa itään kohti Cognacia, Angoulêmea ja Limogesia. Kaupungin keskustan läpi kulkee Avenue de Saintonge, joka on osa departementin sisäistä tietä nro 24 ja ylittää Charenten vuonna 1969 avattua Saintongen siltaa pitkin.

Junat muokkaa

Saintesin rautatieasema on risteysasema, josta johtaa rata viiteen suuntaan: La Rochellen kautta Nantesiin, Bordeaux'hun, Angoulêmeen, Niortiin ja Royaniin. Näillä radoilla liikennöivistä junista osa kuuluu seudulliseen TER Nouvelle-Aquitaine -verkkoon, osa Intercités-verkkoon.

Vuonna 1894 Saintesiin rakennettiin 3 kilometrin pituinen raitiolinja, jonka päätepysäkki oli rautatieasemalla. Sen liikenne kuitenkin lopetettiin vuonna 1934. Vuonna 1894 rakennettiin myös 21 kilometrin pituinen rautatien sivurata Saintesista Gémozaciin, joka tuohon aikaan oli paikallinen taloudellinen keskus, mutta tämä rata purettiin vuonna 1947.[12]

Tämän rataverkon suuren merkityksen vuoksi Saintes valittiin vuonna 1867 seudun rautateiden hallintokeskukseksi. Vuosina 1911–1971 se toimi Ranskan valtionrautateiden VIII piirin keskuksena. SNCF kuuluu edelleen kaupungin suurimpiin työnantajiin, ja uusia varikoita ja työpajoja on avattu vuosina 2009 ja 2010.

Väkiluvun kehitys muokkaa

Saintesin asukasmäärän kehitys [13][14]
vuosi asukasluku
1793 8388
1800 10050
1806 10300
1821 10274
1831 10437
1836 9559
1841 9994
1846 11363
1851 11569
1856 11927
1861 10962
1866 11570
1872 12437
1876 13725
1881 15763
1886 17327
1891 18461
1896 20285
1901 18219
1906 19025
1911 20802
1921 19152
1926 20469
1931 20592
1936 21160
1945 23441
1954 23768
1962 25717
1968 26507
1975 26891
1982 25471
1990 25874
1999 25595
2007 26401
2012 25645
2017 25470

Nähtävyyksiä muokkaa

 
Saintesin Pyhän Pietarin katedraali
 
Saintesin roomalainen amfiteatteri
 
Museo
  • Germanicuksen riemukaari rakennettiin Charenten yli johtaneen roomalaisen tien sillan päähän. Silta purettiin vuonna 1843, mutta riemukaaren sai pelastetuksi Prosper Mérimée, joka myös uudelleenrakensi sen nykyiselle paikalleen joen varteen.
  • Roomalaisen amfiteatterin rauniot Charenten länsirannalla lähellä sen kukkulan huippua, jolle kaupunki rakennettiin. Sen penkkirivit rakennettiin penkerelle vastapäätä kukkulaa.
  • Roomalaisesta Saint-Saloinen kylpylästä (ensimmäiseltä vuosisadalta) on myös jäänteitä nähtävistä, erityisesti sinne johtava roomalainen akvedukti.
  • 200-luvulla rakennettuun kaupunginmuuriin liittyviä varustuksia on yhä nähtävissä Place des Récolletsilla. Ne rakennettiin roomalaisista rakennuksista otetuista kivistä.
  • Kirkollisia:
  • Museoita
    • Arkeologinen museo, jossa useiden veistosten ja piirtokirjoitusten lisäksi on entistetyt roomalaiset rattat 1. vuosisadalta
    • Musée du Présidial, jossa on manieristista arkkitehtuuria sekä kokoelma paikallista keramiikkaa ja maalauksia 1400-luvulta 1700-luvulle
  • Musée de l'Échevinage, jossa on esillä posliinia Sèvresistä sekä maalauksia 1800- ja 1900-luvuilta.

Sairaala muokkaa

 
Saintesin sairaala

Saintesin sairaala on yksi Charente-Maritimen departementin tärkeimmistä sairaalakeskuksista.

Oppilaitokset muokkaa

 
Bernard Palissyn lukio

Saintes kuuluu Poitieresin akatemian alaisuuteen.

Luettelo kouluista :
Julkiset lastentarhat ja alkeiskoulut
  • École Le Cormier
  • École Roger Pérat
  • École Saint-Pallais
  • École Saint-Eutrope
  • École Les Jacobins
  • École Saint-Exupéry
  • École Émile Combes
  • École Jean Jaurès
  • École Jules Ferry
  • École Louis Pasteur
  • École Eugène Pelletan
  • École Paul Bert
  • École Nicolas Lemercier
  • École Léo Lagrange
Yksityiset alkeiskoulut
  • École Marie-Eustelle
  • École Jeanne d'Arc-Notre-Dame
Julkiset collèget (vastaavat suomalaista peruskoulun yläastetta)
  • Collège Edgar Quinet
  • Collège Agrippa d'Aubigné
  • Collège René Caillé
Yksityinen collège
  • Collège Jeanne d'Arc-Notre-Dame
Julkiset lyseot (vastaavat suomalaista lukiota)
  • Lycée Bernard Palissy
  • Lycée polyvalent régional Bellevue
Yksityinen yleissivistävä lyseo
  • Lycée Notre-Dame-de-Recouvrance
Julkiset ammatilliset opistot
  • Établissement régional d'enseignement adapté
  • Georges Desclauden maatalousopisto (Lycée agricole Georges Desclaude)
  • Chadignakin puutarhaopisto (Lycée professionnel horticole Chadignac)
Yksityinen ammatillinen opisto
  • Claire Champagnen teknillinen opisto (Lycée technique Claire Champagne)
Sotilasoppilaitos
  • École d'enseignement technique de l'armée de l'air (EETAA)
Kauppaopisto
  • Centre de Formation d'Apprentis en commerce (CFA Chamber of Commerce)
Korkeakoulut
  • Institut de formation en soins infirmiers (IFSI)
  • Institut de formation des aides-soignants (IFAS)
  • Centre d'étude d'architecture et d'urbanisme (CEAU)

Yhdysvaltalaiset Houstonin yliopiston Gerald D. Hines College of Architecture ja Etelä-Kalifornian yliopisto pitävät vuosittain kursseja Saintesin arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun korkeakoulussa (CEAU).

Paikalliset televisiokanavat muokkaa

 
France 3 Nouvelle-Aquitaine

Saintesissa näkyy paikallistelevisiokanava France 3 Nouvelle-Aquitaine.

Ystävyyskaupungit muokkaa

Saintesin ystävyyskaupunkeja ovat:[15]

Lähteet muokkaa

  1. a b c ”Saintes”, Tietosanakirja, 8. osa (Ribot–Stambul), s. 522. Tietosanakirja Oy, 1916. Teoksen verkkoversio.
  2. ”Charente-Maritime”, Encyclopédie Bonneton, s. 64. {{{Julkaisija}}}.
  3. a b c Saintes : Pôle économique Saintesin kaupunki. Viitattu 27.11.2021.
  4. Label "Ville et Pays d'Art et d'Histoire (Sivulla olevasta linkistä "Liste des Villes et Pays d'art et d'histoire" avautuva pdf-tiedosto) Ministère de la culture. Viitattu 27.11.2021.
  5. Saintes: Culture et Patrimoine Saintesin kaupunki. Viitattu 27.11.2021.
  6. L'abbaye aux Dames, centre européen de recherche et de pratique musicale de Saintes julien-labruyere.eu. Arkistoitu 27.11.2021. Viitattu 27.11.2021.
  7. Saintes, plus de 2000 ans d'histoire illustrée, s. 11–14. Société d'archéologie et d'histoire de la Charente-Maritime, 2001.
  8. Saintes et ses 14 quartiers AvyGeo. Viitattu 27.11.2021.
  9. a b c d e f Vivre à Saintes Saintesin kaupunki. Arkistoitu 15.8.2009. Viitattu 27.11.2021.
  10. La patrimoine des communes de la Charente-Maritime, s. 1023. Éditions Flohic. (ranskaksi)
  11. ZUS: Bellevue Secrétariat général du CIV. Viitattu 27.11.2021.
  12. Liste des chemins de fer secondaires: Charente-Inferieure (Charente-Maritime) (osuus Compagnie des chemins de fer économiques des Charentes (EC)) FACS – Patrimoine Ferroviaire. Viitattu 27.11.2021.
  13. Notice communale: Saintes EHESS. Viitattu 27.11.2021.
  14. Population en historique depuis 1968 INSEE. Viitattu 27.11.2021.
  15. Villes jumelles Saintes. Viitattu 27.11.2021.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Saintes, Charente-Maritime

Kirjallisuutta muokkaa

  • André Baudrit,: Saintes au XVIth siècle. (tohtorinväitöskirja). Bordeaux: , 1957.
  • Jean Combes, Gilles Bernard: Histoire du Poitou et des Pays Charentais,. Éditions de Borée, 2001. ISBN 978-2-84494-084-1. (ranskaksi)
  • Robert Favreau, Régis Rech, Yves-Jean Riou (toim.): Bonnes villes du Poitou et des Pays Charentais (XIIth–XVIIIth siècles). Poitiers: Société des antiquaires de l'Ouest, 2002. ISBN 2-9519441-0-1. (ranskaksi)
  • Michel Garnier, Christian Gensbeit: À la découverte de Saintes. Patrimoines Médias, 2000. ISBN 2-910137-50-3. (ranskaksi)
  • Daniel Massiou: Histoire politique, civile et religieuse de la Saintonge et de l'Aunis. Saintes: A.Charrier, 1846. (ranskaksi)
  • Alain Michaud (toim.): Histoire de Saintes. Privat, 1989. ISBN 2-7089-8252-4. (ranskaksi)
  • Henri Texier: Petite histoire de Saintes. Geste édition, 2003. ISBN 2-84561-092-0. (ranskaksi)
  • Le patrimoine des communes de la Charente-Maritime. Flohic, 2002. (ranskaksi)