Ranskan kunnat

Ranskan pienin hallinnollisen jaon yksikkö

Kunta (ransk. commune) on Ranskan pienin hallinnollisen jaon yksikkö. Kunta vastaa yleensä kaupungin tai kylän aluetta. Ranskan kuntien pinta-alat ja erityisesti asukasluvut voivat vaihdella huomattavasti: väkirikkaimmassa kunnassa Pariisissa on yli kaksi miljoonaa asukasta, pienimmissä taas ei yhtään.[1]

Vuoden 2017 alussa Ranskassa oli yhteensä 35 498 kuntaa, kun niitä vuosituhannen alussa oli vielä yli 36 000.[2] Kunnat käsittävät koko Ranskan alueen, lukuun ottamatta Tyynenmeren Wallista ja Futunaa sekä muutamia territorioita ilman vakituista asutusta. Suurista väestöeroista huolimatta kaikilla kunnilla on periaatteessa samantyyppinen hallintojärjestelmä: kuudeksi vuodeksi valittava kunnanvaltuusto ja pormestari. Kuntajärjestelmä luotiin Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä. Kuntien suuresta määrästä huolimatta – Ranskan kunnat muodostavat noin puolet Euroopan unionin kunnista – niiden määrä on pysynyt viime vuosina suhteellisen samana.

Rooli ja hallinto

muokkaa

Ranskan kuntahallinto perustettiin Ranskan suuressa vallankumouksessa entisten seurakuntien tilalle.

Kuntien asema on taattu perustuslaissa ja se on tärkeä taso Ranskan aluehallinnossa. Valtio on määrännyt kuntien nimet, ja niitä voidaan muuttaa valtioneuvoston (Conseil d'État) asetuksella. Kuntien suurista väestö- ja pinta-alaeroista huolimatta niillä on samanlainen hallintorakenne ja samat toimivaltuudet (pois lukien Pariisi, Marseille ja Lyon, joita säätelee eri laki). Alsace-Mosellen kunnilla on omia erityisiä juridisia erikoisuuksia johtuen ajalta 18711919, jolloin alue oli Saksan keisarikunnan alainen. Pariisia ja sitä ympäröivien departementtien (ns. petite couronne eli Hauts-de-Seinen, Seine-Saint-Denis'n ja Val-de-Marnen departementit) kunnilla on myös omia erityissääntöjään, koskien etupäässä alueen poliisin hallintoa.

Kuntaa hallinnoi kunnanvaltuusto (conseil municipal), jonka jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla kuuden vuoden vaalikaudeksi. Kunnanvaltuusto valitsee keskuudestaan määrin, jonka tehtäviin kuuluu kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Määriä avustavat useat viransijaiset, jotka voivat saada tiettyjä valtuutuksia.

Kunnanvaltuutettujen lukumäärä riippuu kunnan väkiluvusta, minimi kunnanvaltuutettujen lukumäärä on 9. Kunnanvaltuustojen kokoukset ovat julkisia, mutta vain kunnanvaltuutetut voivat esiintyä siellä.

Kunta on alueellinen yhteisö, oikeussubjekti, jolla on oma budjetti, joka koostuu valtion tulonsiirroista ja paikallisista veroista. Kunnan toimialaan kuuluvat paikallishallinnon kysymykset, kuten vesihuolto ja rakennusluvat. Valtion edustajana kunnassa määri on vastuussa siviilisäätyyn liittyvistä toimenpiteistä (syntymä, avioliitto, avioero, kuolema) ja määrillä on myös poliisin valtuudet.

Kunnanvaltuuston ja määrin päätökset voidaan kyseenalaistaa hallinto-oikeudessa.

Kolme suurinta kuntaa (Pariisi, Marseille ja Lyon) on jaettu pienempiin hallintoyksikköihin (arrondissement municipal), mutta niiden toimivalta on rajoitetumpaa, esim. niillä ei ole omaa budjettivaltaa.

Kuntien toimivaltuuksia säädellään Alueellisten yhteisöjen yleisellä lainsäädännöllä, Code général des collectivités territoriales, lyhennetään CGCT.

Ranskassa on noin 500 000 kunnanvaltuutettua, määrit mukaan lukien.

Tilastoja

muokkaa

Kuntien lukumäärä hallintoyksiköittäin

muokkaa
 
Kartta kuntien lukumäärästä departementeittain

Väestö

muokkaa
  • Asutuista kunnista näissä oli pienin asukasluku vuonna 1999:

Pinta-ala

muokkaa
  • Kuntien keskikoko Ranskan Euroopan puoleisessa osassa on 14,88 km² ja kuntien mediaanikoko Ranskan Euroopan puoleisessa osassa on 10,73 km².
  • Ranskan Euroopassa sijaitsevista kunnista pinta-alaltaan suurin on Arlesin kunta (50 513 asukasta) Marseillen lähellä. Alue muodostuu suurimmasta osasta Rhône-joen suistoa: 759 km².

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr:Commune française