Avaa päävalikko

Taloudelliset sektoritMuokkaa

LuonnonvaratMuokkaa

 
Udatšnajan 530 metriä syvä timanttikaivos napapiirin tuntumassa.

Sahan tasavallalla on monipuoliset ja määrällisesti suuret luonnonvarat. Länsi-Sahassa on suuria timanttiesiintymiä. Timanttialueen keskus on Mirnyin kaupunki. Kultaa saadaan Kaakkois-Sahasta Aldanin vesistöalueelta sekä Koillis-Sahasta Kolyman ja Janan vesistöalueilta. Sahalla on myös suuret malmivarat, joista tärkeimmät ovat tina-, volframi-, elohopea- ja rautamalmi.[1] Sahalla on myös suuret bitumihiili-, kivihiili-, öljy- ja maakaasuvarat. Saha on myös tunnettu rakennusainemateriaaleistaan ja terveellisistä mineraalivesistään.[1]

Sahan tasavallan vuosittainen kivihiilentuotanto on yli 11 miljoonaa tonnia. [2] Tärkeimmät kivihiilikentät ovat Etelä-Sahassa sijaitsevat Zirjanskin, Lenskin ja Tungusskin kivihiilikentät. Näiden lisäksi on lukuisia huonojen kulkuyhteyksien päässä olevia kenttiä, joita ei vielä hyödynnetä. Johtava yhtiö kivihiilentuotannossa on JakutUgol JSC.[2] Sahasta viedeään vuosittain noin 8 282 500 tonnia kivihiiltä, mikä on 75 prosenttia kokonaistuotannosta.[2] Sahasta viedystä hiilestä 2 996 100 tonnia viedään muualle Venäjän federaatioon ja 5 286 400 tonnia ulkomaille, pääasiassa Aasian Tyynenmeren alueen valtiohin.[2] [1]

Sahan timanttikaivosteollisuuden osuus koko Sahan tuotannosta on noin 60 prosenttia.[3] Suurin timantintuottajayritys on ALROSA JSC. Muita yrityksiä ovat Njurba JSC, Nižne-Lenske JSC, Almazi Anabara ltd ja CDM - Olenjok ltd. Vuonna 2004 tammikuun ja marraskuun välisenä aikana näiden yritysten yhteistuotannon arvo oli 25,3 miljardia ruplaa, joka oli 1,9-kertainen verrattuna edelliseen vuoteen.[3]

Kultaesiintymiä löytyy kattavasti koko Sahan alueelta, mutta kullantuotannon kannalta merkittävimmät esiintymät sijaitsevat maan itä- ja eteläosissa, pääasiassa Indigirkan, Aldanin ja Janan vesistöalueilla. [4] Sahan kultavarojen osuus koko Venäjän federaation kultavaroista on yli 20 prosenttia.[4] Kullantuotannon osuus Sahan teollisuustuotannosta on 6,3 prosenttia.[5] Vuonna 2004 kullan tuotanto kasvoi 10,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.[5] Nykyisin hyödynnettävien esiintymien kultavarojen on laskettu riittävän yli 50 vuodeksi.[4] Suurimmat kultakaivosyritykset ovat AldanZoloto, AldGold Ltd, Zolotinka Industrial Complex, Zapadnaya Artel, Seligdar Artel, Nirungan Ltd, Nerungri Metallic Ltd, Novaja Artel ja Dražnic Artel.[5]

TeollisuusMuokkaa

Sahan tärkein teollisuudenala on kaivosteollisuus.[1] Merkittävimmät kaivosteollisuudenalat ovat timanttien sekä kulta- ja tinamalmien louhinta. [1] Sahan tasavalta tuottaa 99 prosenttia Venäjän timanteista[1] ja Saha on myös yksi merkittävimmistä timantintuottajista maailmassa. Tasavalta on keskittynyt erityisesti timanttientuotannon sekä öljyn ja maakaasun tuotantoprosessien kehittämiseen.[1] Kaivosteollisuuden ohella merkittävä teollisuudenala on myös puunjalostusteollisuus. Puuntuotanto ja -jalostusteollisuus ovat korkeasti kehittyneitä aloja Sahassa.[1] Merkittävässä asemassa Sahassa on myös timanttientuotantoon liittyvä koruteollisuus, jolla on pitkät perinteet alueella.[1]

ElintarviketeollisuusMuokkaa

Elintarviketeollisuuden tuotannon osuus Sahan kokonaistuotannosta on 2,1 prosenttia. [6] Tärkeimmät elintarviketeollisuuden tuotantoalat ovat maito-, liha- ja kalatuotteiden valmistaminen sekä alkoholi- ja virvoitusjuomien tuotanto. Suurimmat alan yritykset ovat Jakutia FAIC, Jakutsk Hlebokombinat SUE ja Jakutsk GorMolZadov JSC.[6] Elintarvikketeollisuuden tuotannon kokonaisarvo oli 4,9 miljardia ruplaa vuonna 2004, mikä merkitsi 8,2 prosentin kasvua vuoteen 2003 verrattuna.[6]

Metsä- ja puunjalostusteollisuusMuokkaa

Sahan tasavallalla on suuret metsävarat, sillä 46 prosenttia maan pinta-alasta (143 miljoonaa hehtaaria) on metsää.[7] Hyödynnettävissä olevat metsävarat ovat 8,8 biljoonaa kuutiometriä.[7] Metsä- ja puunjalostusteollisuus on keskittynyt Etelä-Sahan alueille, missä laajat metsävarat ja laadukas puutavara takaavat hyvät näkymät alan kehitykselle. Metsä- ja puunjalostusteollisuuden osuus on 0,7 prosenttia koko Sahan tuotannosta.[7] Sahateollisuus tuottaa 407 000 m³ teollista puutavaraa ja 211 000 m³ sahatavaraa.[7] Sahateollisuuden tuotannon arvo on 839 miljoonaa ruplaa.[7] Viime vuosina on panostettu paljon metsäteollisuuden kehittämiseen. Muun muassa parkettien, huonekalujen, puuöljyjen ja talonrakennustuotteiden tuotantoa on kasvatettu Saksasta, Suomesta ja Australiasta hankituilla koneilla.[7] Tärkeänä päämäränä on puuntuotannon lisääminen ja viennin kasvattaminen.

Sahassa on 426 metsäteollisuusyritystä, joilla on toimintaa 23 Sahan 35 alueesta.[7] Näistä yrityksistä 29 tuottaa 53 prosenttia raakapuusta ja puunjalostusteollisuustuotteista. Suurimmat metsäyritykset ovat Almaz JSC, Almazi Anabara JSC, Tabagiskaja lesnaja kompanija JSC, Alrosa-Lesprom JSC, Almazlesprom JSC, Aldanzolotoles JSC, Belkatšinski lespromhoz Ltd ja Mass JSC.[7]

AlkutuotantoMuokkaa

Maatalous tuottaa 13,6 prosenttia Sahan talouden kokonaistuotannosta.[8] Maatalous on keskittynyt karjankasvatukseen, joka kattaa 85 prosenttia maataloustuotannosta.[8] Ankaran ilmaston ja luonnonolosuhteiden vuoksi maanviljelyn merkitys on vähäinen. Karjatalouden ja maanviljelyn lisäksi merkittäviä elinkeinoja ovat kalastus sekä turkiseläinten kasvatus ja -metsästys.

Tärkeimmät kotieläimet ovat nauta, hevonen ja poro. Nautakarjan ja hevosten kasvatus ovat keskittyneet jokilaaksoihin ja alangoille, joissa on riittävästi laidunmaata. Poronhoito on puolestaan keskittynyt tundralle ja ylänköalueille. Vuonna 1993 Sahassa oli seuraavat määrät kotieläimiä: nautoja 423 900, poroja 342 900 ja siipikarjaa 1 278 900.[8] Samana vuonna karjatalous tuotti 43 700 tonnia lihaa sekä 214 300 tonnia maitoa ja meijerituotteita.[8]

Ilmasto-olosuhteiden vuoksi Sahan maanviljely on keskittynyt eteläosan jokilaaksoihin ja sen tärkeimmät viljelykasvit ovat ohra ja peruna. Jonkin verran viljellään myös vihanneksia ja vehnää.[9] Viljelyskelpoista maata Sahassa on 139 900 hehtaaria, joka on 0,4 hehtaaria asukasta kohden.[8] Vuoden 1993 sato tuotti 23 900 tonnia vehnää, 74 600 tonnia perunoita ja 25 300 tonnia vihanneksia.[8] Maanviljelystuotteiden osalta Saha ei ole omavarainen. Perunantuotanto kattaa noin 40–50 prosenttia, vihannestentuotanto 15–20 prosenttia ja rehuntuotanto 60–70 prosenttia kotimaisesta tarpeesta.[8] Viime aikoina varsinkin rehun tuotannon kehittämiseen on kiinnitetty paljon huomiota.

Kalastusta harjoitetaan Lenan, Janan, Indigirkan ja Kolyman vesistöalueilla sekä Pohjoisella Jäämerellä. Turkiseläinten metsästystä harjoitetaan pääasiassa maan pohjoisosassa.[9] Turkistuotannosta suurin osa menee vientiin.[8]

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen valtio-omisteisesta maataloudesta on siirrytty nopeasti yksityisiin maatiloihin ja yksityisomisteisiin maatalousyhtiöihin. Yksityisen sektorin hallussa on 38 prosenttia laidunmaista ja 11 prosenttia viljelysmaista sekä noin puolet nautakarjasta, 70 prosentti sioista ja 30 prosenttia hevosista. Kaikkiaan yksityinen sektori tuottaa Sahan maataloustuotannosta 40 prosenttia.[8]

UlkomaankauppaMuokkaa

Sahan tasavalta on solminut ulkomaankauppasuhteet 34 maan kanssa, joista tärkeimmät ulkomaankauppakumppaneita ovat lähialueen Aasian maat.[1] Timantit, kulta, kivihiili ja puu ovat merkittävitmmät vientituotteet, joiden jälkeen tulevat epäjalot metallit, turkikset sekä poro- ja hevostalouden tuotteet.[1] Kivihiiltä viedään Venäjän eri alueille sekä Aasian Tyynenmeren alueen valtioihin.[1]

Sahan hallitus on yrittänyt luoda olosuhteet, jotka houkuttelevat ulkomaisia investointeja.[1] Hallitus pyrkii ohjaamaan ulkomaiset investoinnit timantintuotantoteollisuuden kehittämiseen, rakennusalalle, kauppaan ja koulutukseen.[1] Suurimmat ulkomaiset investoijat ovat Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Saksa.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o YakutiaTravel.Com – Economy
  2. a b c d YakutiaToday.Com – Coal Industry Sakha World XXI Century's Project. Viitattu 25.4.2007. (englanniksi)
  3. a b YakutiaToday.Com – Diamong Mianing Industry Sakha World XXI Century's Project. Viitattu 27.4.2007. (englanniksi)
  4. a b c YakutiaToday.Com (Main Natural Resources) Sakha World XXI Century's Project. Viitattu 12. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  5. a b c YakutiaToday.Com – Goald Mianing Industry Sakha World XXI Century's Project. Viitattu 12. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  6. a b c YakutiaToday.Com – Food Industry Sakha World XXI Century's Project. Viitattu 24.4.2007. (englanniksi)
  7. a b c d e f g h YakutiaToday.Com – Timber & Wood Processing Industry Sakha World XXI Century's Project. Viitattu 24.4.2007. (englanniksi)
  8. a b c d e f g h i Scott Polar Research Institute (University of Cambridge) – Republic of Sakha – Agriculture
  9. a b Suomi-Venäjä-Seura – Sahan tasavalta