Avaa päävalikko

S/S Von Döbeln oli Wasa Ångfartygs AB:n ja Suomen höyrylaivaosakeyhtiön matkustajahöyrylaiva, joka liitettiin ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän keisarikunnan laivastoon ja toisessa maailmansodassa Suomen laivastoon.

RakentaminenMuokkaa

Wasa Ångfartygs AB rakennutti aluksen Tukholmassa W. Lindbergin telakalla vuonna 1876.[1]

S/S von Döbelniksi ristityn aluksen pituus oli 55,46 metriä, leveys 7,96 metriä ja syväys 3,96 metriä. Laivan vetoisuus oli 666 bruttorekisteritonnia (413 nettorekisteritonnia) ja nopeus oli vuoteen 1929 9,5 solmua ja sen jälkeen 11 solmua. Laivassa oli 1876–1929 yksi 450 hevosvoiman kaksisylinterinen kompoundihöyrykone ja vuosina 1929–1954 2 kaksisylinteristä kompoundihöyrykonetta joiden kummankin teho oli 300 hevosvoimaa. Hyttipaikkoja oli 64 I luokassa ja 18 II luokassa.

LiikennöintiMuokkaa

Alus kuljetti matkustajia ja rahtia Tornion ja Pietarin välisellä reitillä, kunnes Wasa Ångfartygs AB myytiin Suomen Höyrylaiva Oylle 13. huhtikuuta 1892 ja alus, joka oli tuolloin Turun ja Tukholman liikenteessä, sen mukana. Von Döbeln kulki pääasiassa Tukholma-Suomi-Pietari -linjalla.[1]

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa alus oli Pietarissa. Se pakko-otettiin Venäjän keisarikunnan laivastolle 21. syyskuuta 1914. Von Döbeln muutettiin miinanraivaajaksi, jolloin se aseistettiin kahdella konekiväärillä. Alus nimettiin miinanraivaaja No. 2:ksi (Tralstsik). Venäläisten lähdettyä Helsingistä 13. huhtikuuta 1918 laiva jäi satamaan. Se palasi sitten takaisin SHO:n haltuun.[1] Maailmansodan jälkeen laiva kulki Suomen ja Tukholman väliä. Von Döbelniin vaihdettiin vuonna 1929 kone sekä höyrykattilat S/S Torneåsta.

Käyttö merivoimissaMuokkaa

Suomen merivoimat osti vuonna 1940 aluksen tilattujen moottoritorpedoveneiden emälaivaksi, missä tehtävässä se oli koko sodan ajan itäisellä Suomenlahdella. Alusta ja siihen tukeutuneita moottoritorpedoveneitä vastaan hyökkäsi 25. toukokuuta 1943 Teikarissa seitsemän Neuvostoliiton ilmavoimien lentokonetta, jolloin Von Döbelnin lähistölle osuneista pommeista osui alukseen toistasataa sirpaletta haittaamatta aluksen toimintaa. Hyökkäyksessä haavoittui ainoastaan kolme miehistönjäsentä.[2]

Sodan jälkeen alus oli miinanraivaajienemälaivana raivauskauden loppuun eli vuoteen 1954 asti. Helsingin romuliike romutti aluksen Pansiossa vuonna 1954. Erikoisuutena kerrotaan, että hyttien sisustusta purettaessa laudoitusten sisältä löytyi kieltolain ajalta peräisin ollut avaamaton konjakkipullo.[2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Tuomi-Nikula, Jorma s. 66
  2. a b Auvinen, Visa s. 89