Säderusokki

putkilokasvilaji

Säderusokki (Bidens radiata) on lähinnä Pohjois-Euroopassa kasvava, yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Eteläinen Suomi kuuluu lajin pääesiintymisalueeseen.

Säderusokki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Rusokit Bidens
Laji: radiata
Kaksiosainen nimi

Bidens radiata
Thuill.

Katso myös

  Säderusokki Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Säderusokki kasvaa 10–60 cm korkeaksi. Haarakas varsi on vaalean kellan- tai punaruskea, melkein kalju tai karheakarvainen. Vaaleanvihreät tai kellanvihreät lehdet ovat vastakkain ja lyhytruotisia. Lehden lapa on tavallisesti kolmeliuskainen, joskus useampiliuskainen, mutta harvoin täysin ehyt. Liuskat ovat suikeita ja hampaat kärkeä kohti kääntyviä. Kukinto on pitkäperäinen, yksittäin oleva, pysty mykerö. Mykeröt ovat noin 2 cm leveitä ja pituuttaan leveämpiä. Mykerön uloimpia, muodoltaan vaihtelevia kehtosuomuja on 7–14 kappaletta, sisemmät kehtosuomut ovat ruskeita ja vihreälaitaisia. Säderusokki kukkii Suomessa elo-syyskuussa. Siemenet kypsyvät noin puolen senttimetrin pituisissa, rusehtavan sinipunaisissa, kaksiotaisissa pähkylöissä.[1]

Säderusokki muistuttaa paljon samoilla kasvupaikoilla esiintyvää tummarusokkia (B. tripartita). Lajit voivat myös risteytyä keskenään. Risteymä isorusokki (Bidens × polakii eli B. radiata × tripartita) on usein huomattavan kookaskokoinen.[1][2]

Levinneisyys muokkaa

Säderusokin päälevinneisyysalue on keskittynyt Suomeen ja Luoteis-Venäjälle. Muuten lajia esiintyy hyvin hajanaisella alueella ja satunnaisesti Ruotsissa, Keski-Euroopassa, Keski-Aasiassa, Siperiassa, Kiinassa ja Japanissa.[3] Suomessa säderusokkia kasvaa paikoitellen TornioKajaani-linjan korkeudelle saakka. Pohjoisempana lajista on vain satunnaisia havaintoja. Runsaimmillaan laji on Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa.[1][4]

Elinympäristö muokkaa

Säderusokki suosii muiden rusokkilajien tapaan typpipitoista kasvualustaa.[5] Se kasvaa useilla erilaisilla kosteilla paikoilla, kuten rannoilla, ojissa, lätäköissä, joutomailla, pihoilla, kesantopelloilla, teillä ja poluilla. Säderusokki on tummarusokkia enemmän tyypillinen rantakasvi.[1]

Lähteet muokkaa

  • Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 417.
  2. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 106)
  3. Den virtuella floran: Grönskära (ruotsiksi) Viitattu 16.12.2010.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Säderusokin (Bidens radiata) levinneisyys Suomessa Viitattu 22.10.2017.
  5. Oulun kasvit 2005, s. 109.

Aiheesta muualla muokkaa