Tummarusokki

putkilokasvilaji

Tummarusokki (Bidens tripartita) on Euraasiassa kasvava, yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Suomessa lajin esiintymät keskittyvät eteläiseen osaan maata.

Tummarusokki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Asterales
Heimo: Asterikasvit Asteraceae
Suku: Rusokit Bidens
Laji: tripartita
Kaksiosainen nimi

Bidens tripartita
L.

Katso myös

  Tummarusokki Wikispeciesissä
  Tummarusokki Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

 
Tummarusokkikasvusto rannalla.
 
Tummarusokin otapäisiä pähkylöitä.

Tummarusokki kasvaa 10–60 cm korkeaksi. Tumman- tai punaruskea varsi on runsashaarainen, melkein kalju tai karheakarvainen. Lehdet ovat vastakkain, lyhytruotisia ja tummanvihreitä. Lehden lapa on tavallisesti kolmeliuskainen, joskus useampiliuskainen, mutta harvoin täysin ehyt. Liuskat ovat kapeanpuikeita ja iso- ja suorahampaisia. Kukinto on pitkäperäinen, yksittäin oleva, pysty mykerö. Mykeröt ovat 1–2 cm leveitä ja noin leveytensä pituisia. Mykerön uloimpia, muodoltaan vaihtelevia kehtosuomuja on 5–9 kappaletta, sisemmät kehtosuomut ovat ruskeita ja vihreälaitaisia. Tummarusokki kukkii Suomessa elo-syyskuussa. Siemenet kypsyvät noin senttimetrin pituisissa, harmaanvihreän ruskeissa, kaksiotaisissa pähkylöissä.[2]

Tummarusokki ja sukulaislaji säderusokki (B. radiata) voivat risteytyä keskenään. Risteymä isorusokki (Bidens × polakii eli B. radiata × tripartita) on usein huomattavan kookas.[2][3]

Levinneisyys muokkaa

Tummarusokki on levinnyt koko Eurooppaan lukuun ottamatta Islantia, Etelä-Espanjaa ja Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosia. Levinneisyysalue jatkuu Euroopasta yhtenäisenä Turkkiin, Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Lajia tavataan satunnaisemmin myös Itä-Aasiassa. Pohjois-Amerikassa tummarusokki on harvinainen ihmisen mukanaan tuoma tulokaslaji.[4] Suomessa tummarusokki on muinaistulokas. Sitä tavataan paikoin yleisenä Oulun korkeudelle saakka. Pohjoisempana lajista on vain satunnaisia havaintoja. Runsaimmillaan laji on eteläisimmässä Suomessa.[2][5]

Elinympäristö muokkaa

Tummarusokki suosii typpipitoista kasvualustaa.[6] Elinympäristöltään se on varsin monipuolinen; se esiintyy useilla kosteilla paikoilla: rannoilla, ojissa, lätäköissä, joutomailla, pihoilla, kesantopelloilla, teillä ja poluilla.[2]

Käyttö muokkaa

Tummarusokki on värikasvi, josta saadaan oranssia väriä.[4]

Lähteet muokkaa

  • Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet muokkaa

  1. Lansdown, R.V.: Bidens tripartita IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.8.2016. (englanniksi)
  2. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 417.
  3. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 106.)
  4. a b Den virtuella floran: Brunskära (ruotsiksi) Viitattu 16.12.2010.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Tummarusokin levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 16.12.2010.
  6. Oulun kasvit 2005, s. 109.

Aiheesta muualla muokkaa