Avaa päävalikko
Säähavaintoasema Elkossa, Nevadassa.
Säähavaintopalloa lasketaan ilmaan tekemään havaintoja.

Säähavainto koostuu mittarilukemista ja joskus myös ihmisen aistinvaraisesti arvioimista suureista.

Havaintojen tekeminenMuokkaa

Säähavaintoon kuuluvat yleensä vähintään lämpötilan, tuulen ja ilmanpaineen mittaus.[1] Miehitetyillä säähavaintoasemilla tehdään havainnot myös pilvistä, sadekuuroista ja näkyvyydestä. Synop on laajimmalle levinnyt kansainvälisesti standardoitu säähavainnon tyyppi.[2]

Suomessa ensimmäinen sääasema perustettiin vuonna 1844 Kaisaniemeen. Niitä perustettiin vähitellen lisää. Vuonna 1981 ensimmäiset sääasemat automatisoitiin.[2] Sen jälkeen asemat on automatisoitu 90 %.[3] Automatisoiduilta asemilta saadaan säätiedot 10 minuutin välein ja automaattiset testit tarkistavat niiden laadun jonka jälkeen epäilyttävät tai virheelliset havainnot ja tarkistetaan manuaalisesti.[2]

Muut havainnotMuokkaa

Ilmanlaatuhavaintojen tekeminen on määritelty lainsäädännössä ja on kaupunkien ja teollisuuslaitosten vastulle niiden omilla aluiella, ja Ilmatieteen laitos on vastuussa koko maan perustason seurannasta. lmatieteen laitos on vuodesta 2007 hoitanut Suomen ilmanlaatutietojen jakamisen.[4]

Myös siitepölyn määristä tehdään havaintoja ja niitä käytetään tietokoneella tehtyjen mallinnusten kanssa ennusteisiin siitepölyn määristä.[5][6]

Erityiset säähavainnotMuokkaa

Erityisiä säähavaintoja tehdään eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Lentoliikenne tarvitsee erityisen yksityiskohtaisia tietoja pilvistä ja näkyvyydestä. Vaihdettavat lentosäähavainnot on standardoitu metar-koodiin Merenkulku tarvitsee tiedot merenpinnan tasosta ja aallonkorkeudesta, mahdollisesti myös satamien läheisistä veden virtauksista ja tuulista. Vastaavasti tiesäähavainnot (aurauksen ja suolauksen tarpeisiin) sisältävät tavallista enemmän tietoja tienpinnan lämpötilasta ja kosteudesta.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Säähavainto-ohje Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.9.2019.
  2. a b c d Miten säätä havainnoidaan Ilmatieteen laitoksessa? Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.9.2019.
  3. Automaattinen sääasema Ilmakehä-ABC, Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.9.2019.
  4. Ilmanlaatuhavainnot Ilmatieteen laitos. Viitattu 29.9.2019.
  5. Siljamo, Pilvi & Aarnio-Frisk, Marja: Siitepölyennusteet syntyvät aerobiologien ja meteorologien yhteistyönä Ilmatieteen laitos. 18.5.2016. Viitattu 29.9.2019. (englanniksi)
  6. Siitepölytiedotus mullistuu suomalaisvoimin Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tiedote. 4.5.2015. Viitattu 29.9.2019. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Säähavaintolaitteista.