Ryūkyū-kuningaskunta
Ryūkyū-kuningaskunta (japaniksi 琉球王国 ryūkyū-ō-koku) oli itsenäinen kuningaskunta, joka hallitsi suurinta osaa Riukiusaarista vuosina 1429-1879. Ryūkyū-kuninkaat yhdistivät Okinawa-saaret, laajensivat kuningaskuntaansa Amami-saarille sekä Sakishima-saarille lähellä Taiwania. Pienestä koostaan huolimatta Ryūkyū-kuningaskunta oli keskeisessä roolissa meriteitse tapahtuneen kaupan verkostossa keskiajalla.
Ryūkyūsaarten kuningaskunta 琉球國 |
|||
---|---|---|---|
|
|||
Valtiomuoto | kuningaskunta | ||
Pääkaupunki | Shuri | ||
Pinta-ala | |||
– yhteensä | 2 271 km² | ||
Uskonnot | Buddhalaisuus, Šintolaisuus, Kungfutselaisuus, Ryukyulainen uskonto | ||
Kielet | Okinawan kieli (äidinkieli), japani, kiina |
Historia
muokkaaKuningaskunnan synty
muokkaa1300-luvulla Okinawa-saarella hajallaan olleet pienet valtakunnat yhdistyivät kolmeksi ruhtinaskunnaksi: Hokuzaniksi, Chūzaniksi ja Nanzaniksi. Tämä tunnetaan Sanzanin kolmen ruhtinaskunnan ajanjaksona.
Nämä kolme ruhtinaskuntaa sotivat, ja voittajaksi nousi Chūzan. Kiina tunnusti virallisesti Chūzanin johtajat myös Hokuzanin ja Nanzanin kuninkaiksi, saaden näin oikeuden vaatia voiton. Chūzanin hallitsija antoi valtaistuimensa kuningas Hashille; Hashi valloitti Hokuzanin 1416 ja Nanzanin 1429, yhdistäen Okinawan saaret ensimmäistä kertaa, ja perusti ensimmäisen Shō-dynastian. Hashi sai sukunimen "Shō" Ming-keisarilta 1421, tullen tunnetuksi nimellä Shō Hashi (尚巴志).
Shō Hashi omaksui kiinalaisen hierarkkisen oikeusjärjestelmän, rakennutti Shurin linnan sekä pääkaupungin ja Nahan sataman. Useita sukupolvia myöhemmin, vuonna 1469, kuningas Shō Toku kuoli ilman miespuolista perijää. Silloin palvelija ilmoitti, että hän on Tokun adoptoitu poika ja sai investituuran. Tämä teeskentelijä, Shō En, aloitti toisen Shō-dynastian. Ryūkyūn kultainen kausi oli Shō Shinin valtakauden aikana, toisen Shō-dynastian toisen kuninkaan aikana, joka hallitsi 1478-1526.
Kuningaskunta laajensi valtaansa Ryūkyū-saariston eteläisimmille saarille 1400-luvun lopulla, ja 1571 mennessä Amami-Ōshima -saaret pohjoisessa, Kyūshūn lähellä, liitettiin kuningaskuntaan.
Kultainen kausi
muokkaaLähes kahdensadan vuoden ajan Ryūkyū-kuningaskunta oli tärkeä keskus Itä- ja Kaakkois-Aasian merikaupankäynnissä. Suhteidensa myötä Ryūkyū-kuningaskunta sai Kiinalta muutamia laivoja kaupankäyntiä varten. Kiina tunnusti Chūzanin kuninkaan aseman, jolloin ryūkyūlaiset saivat käyttää kiinalaisia satamia. Laivojen ansiosta muutamat ryūkyūlaiset saattoivat opiskella Guozijianissa, Keisarillisessa Akatemiassa, Pekingissä.
Japanin invaasio
muokkaa1590-luvun taitteessa Toyotomi Hideyoshi pyysi Ryūkyū-kuningaskuntaa avustamaan hänen sotaretkeään valloittaakseen Korean. Jos se onnistuisi, Hideyoshi aikoi silloin hyökätä Kiinaan. Ryūkyū-kuningaskunnan ollessa verovelvollinen Ming-dynastialle pyyntö hylättiin. Hideyoshin tuhosta seurasi se, että Tokugawan shogunaatti valtuutti Shimazun perheen -Satsuman ruhtinaskunnan lääninherrat— lähettämään lisäjoukkoja valtaamaan Ryūkyūt. Invaasio tapahtui vuonna 1609.
Merkittäviä tapahtumia
muokkaa- 1372 Ensimmäinen Ming-dynastian-lähettiläs vieraili Okinawalla, joka oli jaettu kolmeen ruhtinaskuntaan, Sanzanin ajanjaksolla. Viralliset suhteet Kiinan keisarikunnan kanssa alkoivat.
- 1416 Chūzan valloitti Nakijin, Hokuzanin pääkaupungin.
- 1429 Chūzan valloitti Shimajiri Osaton, Nanzanin pääkaupungin, yhdistäen Okinawasaaret. Shō Hashi perusti Ryūkyūn kuningaskunnan, halliten kuninkaana pääkaupungissa Shurissa.
- 1470 Shō En (Kanemaru) aloitti toisen Shō-dynastian.
- 1477 Kolmas kuningas, Shō Shin, nousee valtaan. Kuningaskunnan kultainen kausi.
- 1609 Satsuman valtias valloittaa kuningaskunnan. Ryūkyūn kuninkaasta tulee japanilainen vasalli.
- 1624 Satsuman valtias anastaa Amami-saaret.
- 1846 Tohtori Bernard Jean Bettelheim (kuoli 1870), englantilainen protestantti-lähetyssaarnaaja, saapuu Ryūkyū-kuningaskuntaan. Hän perustaa ensimmäisen ulkomaalaisen sairaalan.
- 1853 Yhdysvaltain laivaston kommodori Matthew Perry vierailee kuningaskunnassa. Betteleheim lähtee Perryn mukana.
- 1866 Viimeinen virallinen lähetystö Qingin keisarikunnasta vierailee kuningaskunnassa.
- 1874 Viimeinen lähetti Kiinaan lähtee Nahasta.
- 1879 Japani korvaa Ryūkyūn Okinawan prefektuurilla, muodollisesti liittäen saaret. Kuningas Shō Taille (尚泰) annetaan markiisin arvonimi.
Luettelo ryūkyūlaisista kuninkaista
muokkaaNimi | Kanji | Hallitsi | Kausi/Dynastia |
---|---|---|---|
Shunten | 舜天 | 1187–1237 | |
Shunbajunki | 舜馬順熈 | 1238–1248 | |
Gihon | 義本 | 1249–1259 | |
Eiso | 英祖 | 1260–1299 | |
Taisei | 大成 | 1300–1308 | |
Eiji | 英慈 | 1309–1313 |
Tamagusuku | 玉城 | 1314–1336 | Eiso |
Seii | 西威 | 1337–1354 | Eiso |
Satto | 察度 | 1355–1397 | - |
Bunei | 武寧 | 1398–1406 | - |
Shō Shishō | 尚思紹 | 1407–1421 | Ensimmäinen Shō-dynastia |
Shō Hashi | 尚巴志 | 1422–1429 | Ensimmäinen Shō-dynastia |
Nimi | Kanji | Hallitsi | Kausi/Dynastia | Huomioita |
---|---|---|---|---|
Shō Hashi | 尚巴志 | 1429–1439 | Ensimmäinen Shō-dynastia | |
Shō Chū | 尚忠 | 1440–1442 | Ensimmäinen Shō-dynastia | |
Shō Shitatsu | 尚思達 | 1443–1449 | Ensimmäinen Shō-dynastia | |
Shō Kinpuku | 尚金福 | 1450–1453 | Ensimmäinen Shō-dynastia | |
Shō Taikyū | 尚泰久 | 1454–1460 | Ensimmäinen Shō-dynastia | |
Shō Toku | 尚徳 | 1461–1469 | Ensimmäinen Shō-dynastia | |
Shō En | 尚円 | 1470–1476 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Kanamaru Uchima |
Shō Sen'i | 尚宣威 | 1477 | Toinen Shō-dynastia | |
Shō Shin | 尚真 | 1477–1526 | Toinen Shō-dynastia | |
Shō Sei | 尚清 | 1527–1555 | Toinen Shō-dynastia | |
Shō Gen | 尚元 | 1556–1572 | Toinen Shō-dynastia | |
Shō Ei | 尚永 | 1573–1586 | Toinen Shō-dynastia | |
Shō Nei | 尚寧 | 1587–1620 | Toinen Shō-dynastia | hallitsi Satsuman invaasion aikana; ensimmäinen kuningas Satsuman vasallina |
Shō Hō | 尚豊 | 1621–1640 | Toinen Shō-dynastia | |
Shō Ken | 尚賢 | 1641–1647 | Toinen Shō-dynastia | |
Shō Shitsu | 尚質 | 1648–1668 | Toinen Shō-dynastia | |
Shō Shōken | 向象賢 | 1666–1673 | Sessei (pääministeri) | Ensimmäinen ryūkyūlainen historioitsija; eli 1617–1675 |
Shō Tei | 尚貞 | 1669–1709 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Jing; eli 1645–1709 |
Shō Eki | 尚益 | 1710–1712 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Ben; eli 1678–1712 |
Shō Kei | 尚敬 | 1713–1751 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Jing; eli 1700–1751 |
Sai On | 蔡温 | 1711–1752 | Valtionhoitaja | merkittävä ryūkyūlainen tiedemies ja historioitsija; eli 1682–1761 |
Shō Boku | 尚穆 | 1752–1795 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Mu; eli 1739–1795 |
Shō On | 尚温 | 1796–1802 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Wen; eli 1784–1802 |
Shō Sei | 尚成 | 1803 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Cheng; eli 1800–1803 |
Shō Kō | 尚灝 | 1804–1828 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Hao; eli 1787–1839 |
Shō Iku | 尚育 | 1829–1847 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Yu; eli 1813–1847 |
Shō Tai | 尚泰 | 1848 – 11. maaliskuuta 1879 | Toinen Shō-dynastia | toiselta nimeltään Shang Tai; eli 1843–1901; viimeinen ryūkyūlainen kuningas |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Matsuda, Mitsugu (2001) The Government of the Kingdom of Ryukyu, 1609–1872: a dissertation submitted to the Graduate School of the University of Hawaii in partial fulfillment of the requirements for the degree of Doctor of Philosophy, January 1967, Gushikawa : Yui Pub., 283 p., ISBN 4-946539-16-6
- Smits, Gregory (1999) Visions of Ryukyu: identity and ideology in early-modern thought and politics, Honolulu : University of Hawai'i Press, 213 p., ISBN 0-82482-037-1
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ryūkyū-kuningaskunta Wikimedia Commonsissa