Ruostehousuhaukka
Ruostehousuhaukka (Accipiter bicolor) on haukkojen heimoon kuuluva lintu. Sen esiintymisaluetta on Keski- ja Etelä-Amerikka.
| Ruostehousuhaukka | |
|---|---|
_with_prey.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Haukat Accipitridae |
| Suku: | Lintuhaukat Accipiter |
| Laji: | bicolor |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Kuvaus muokkaa
Linnun pituus on 34–45 cm ja se painaa 200–450 grammaa, joten se on huomattavasti pienempi kuin Euraasian ja Pohjois-Amerikan kanahaukka ja hiukan pienempi kuin Pohjois-Amerikan kyyhkyhaukka mutta kuitenkin suurimpia haukkoja Keski- ja Etelä-Amerikassa (suurempi on vain harvinainen amazoniankanahaukka). Muiden lintuhaukkojen tapaan naaras on huomattavasti koirasta suurempi. Aikuinen on päältä harmaa, ja sen siivet, kruunu ja raidallinen pyrstö ovat tummemmat[3]. Alapuoli vaihtelee tummanharmaasta hyvin vaaleanharmaaseen, mutta eteläinen alalaji voi toisinaan olla alta punertava. Reidet ovat aina puhtaan punaruskeat,[3] mitä ei aina helposti näe, ja alapuolen peitinhöyhenet ovat pohjoisella alalajilla valkoiset, eteläisellä punaruskeat. Nuorten lintujen väri vaihtelee hyvin paljon. Ne voivat olla alta valkoisia, vaaleanruskeita tai punaruskeita, ja toisinaan siinä voi olla tummia raitoja. Päältä ne ovat ruskeampia kuin aikuiset, ja niiden reidet ovat toisinaan vaaleammat.
Taksonomia muokkaa
Sillä on neljä alalajia:[2]
- Accipiter bicolor bicolor (Vieillot, 1817)
- Accipiter bicolor fidens Bangs & Noble, 1918
- Accipiter bicolor guttifer Hellmayr, 1917
- Accipiter bicolor pileatus (Temminck, 1823)
Se on kyyhkyhaukan (A. cooperii) ja kuubanlintuhaukan (A. gundlachi) kanssa läheistä sukua, ja ne muodostavat yhdessä superlajin. Accipiter chilensis katsotaan toisinaan myös kuuluvan alalajeihin (Accipiter bicolor chilensis), sillä se poikkeaa ulkonäöltään huomattavasti[3].
Elinpiiri ja levinneisyys muokkaa
Ruostelintuhaukkaa esiintyy hyvin laajalla alueella, mutta sitä havaitaan harvoin. Sitä tavataan seuraavissa maissa: Argentiina, Brasilia, Chile, Kolumbia, Costa Rica, Ecuador, El Salvador, Ranskan Guayana, Guatemala, Guyana, Honduras, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Suriname ja Uruguay. Sen elinpiiriä ovat lauhkean vyöhykkeen metsät, subtrooppiset ja trooppiset kuivat ja kosteat alava metsät sekä kuivat savannit.[1]
Linnun elinpiiriin ja määrään vaikuttavat heti metsässä ilmenevät häiriöt ja sirpaloituminen, sillä se on runsaimmillaan koskemattomissa metsissä ja rantametsissä. Esimerkiksi hakatuissa ja muissa käsitellyissä metsissä sitä esiintyy vähemmän, vaikka metsäalasta olisi peitossa yli 66 prosenttia. Niitä on harvoin metsissä, joiden peitto on alle 66 prosenttia.
Käyttäytyminen muokkaa
Ruostehousuhaukkaa on vaikea havaita, eikä siitä tiedetä paljon, sillä se on arka ja huomaamaton[4]. Niinpä se voi olla arvioitua tavallisempi.
Ääntely muokkaa
Sen ääntely on yleensä vaimeaa ja huomaamatonta. Koiraiden on havaittu päästävän hiljaista, kirkasta vihellystä, ja naaraat voivat äänellä pesän ja poikasten lähellä voimakkaasti "kak kak kak kak ". Haukkuvaa ääntä "kra-kra-kra-kr-kr-kr-ka" voi myös kuulla molempien sukupuolten ääntelynä. Saapuessaan haudonta-aikana pesälle mukanaan ravintoa urokset ääntelevät terävästi "kek", mihin naaras vastaa nasaalimaisesta "vre".
Ravinto muokkaa
Tämä haukka saalistaa hyvin vaivihkaisesti lentämällä tiheän kasvillisuuden läpi yllättäen saaliin kimppuun. Ne voivat saalistaa myös ilmasta käsin, kun ne ovat huomaamatta vahtineet kohdetta.[3] Ajoittain ne voivat saalistaa parina. Yleensä ruostehousuhaukka syö pieniä lintuja, kuten rastaita ja kyyhkysiä. Sen tiedetään kuitenkin syövän myös pieniä nisäkkäitä ja matelijoita[5]. Joitakin kertoja haukkojen on todettu käyvän saimiri- tai tamarinilaumaan kimppuun. Lisäksi on havaittu, että ne voivat seurata apinalaumoja ja syödä apinoiden esiin kaivamia hyönteisiä.
Lisääntyminen muokkaa
Ruostehousuhaukka pesii metsäisillä alueilla, usein aukon lähellä,[3] ja rakentaa pesän puun oksalle tai joskus riippuvaan köynnökseen[4]. Koiras ja naaras rakentavat pesän yhdessä. Pesään käytetään kuivia risuja ja lehtiä[4]. Pesimäkauden alussa rakennetaan aina uusi pesä. Parittelu tapahtuu sen jälkeen kun pesintätoimet kuten ruokkiminen ja pesänrakennus on suoritettu. Harmaanvalkoiset munat ovat kooltaan keskimäärin 47,1 mm × 36,5 mm,[4]. Naaras hautoo kolmisen viikkoa, jolloin koiras hankkii ravintoa. Ruostehousuhaukan poikaset luokitellaan puoli-pesäviipyisiksi eli ne lähtevät pesästä jo ennen kuin ovat lentokykyisiä. Poikasilla on silmät auki kuoriutuessa, mutta ne eivät pysty heti liikkumaan, ja emot ruokkivat niitä. Kuoriutumisen jälkeen poikaset kasvavat pesässä 30–36 vuorokautta, ja lentokykyiseksi kasvaminen kestää lähes seitsemän viikkoa, jona aikana poikaset palaavat pesälle ruokittaviksi niin kauan, että niistä tulee riippumattomia.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b BirdLife International: Accipiter bicolor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.5.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Accipiter bicolor (TSN 175310) itis.gov. Viitattu 9.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Accipiter bicolor, Neotropical Birds, Cornell Labs of Ornitology viitattu 9.7.2012 (englanniksi)
- ↑ a b c d Thorstrom R., Kiff, L. F.: Notes on Eggs of the Bicolored Hawk Accipiter bicolor (volume 33) elibrary.unm.edu. Arkistoitu 14.6.2011. Viitattu 10.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Thorstrom, R., Quixchan, A.: Breeding biology and nest site characteristics of the Bicoloured Hawk in Guatemala (Vol. 112) Wilson Bulletin. Viitattu 9.7.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Ruostehousuhaukka (Accipiter bicolor) BirdLife species factsheet. (englanniksi)