Ruandan puolustusvoimat

Ruandan puolustusvoimat (ransk. Forces Rwandaises de Défense, ransk. lyh. FRD, engl. lyh. RDF) on Ruandan kansallinen armeija, joka koostuu lähinnä Ruandan isänmaallisen rintaman entisistä joukoista. Koostumukseltaan se jakautuu armeijaan ja puolisotilaalliseen santarmistoon. Tutseihin profiloitunut Ruandan puolustusvoimat ovat hutuista koostuneen Ruandan asevoimien seuraaja. Ruandan armeija on perustettu vuonna 1962, mutta nykyisessä muodossaan se on toiminut vuodesta 1994.

RPF:n vallattua Ruandan ja pysäytettyä maassa käynnissä olleen tutseihin kohdistuneet kansanmurhan, liikkeen poliittiinen ja sotilaallinen siipi erotettiin toisistaan. Poliittisesta siivestä muodoistui RPF:n nimeä kantava poliittinen puolue, kun taas sotilaallisesta siivestä muodostettiin uusi kahteen asevoimahaara jakautuva itsenäinen kansallinen armeija.

Moni Ruandan asevoimien entinen sotilas on liittynyt tähän uuteen kansalliseen armeijaan vuodesta 1994 lähtien. Maanpuolustus nielee ison osan köyhän valtion budjetista, mikä taas johtuu turvallisuusongelmista ja epävakaista oloista sen Kongon demokraattisen tasavallan, Burundin ja Ugandan vastaisilla rajoilla. FRD on hyökännyt Kongon itäosiin vuosina 1996 ja 1998 sekä osallistunut alueen sisällissotaan yhtenä osapuolena. Ruandan hallituksen mukaan Kongon itäosat muodostavat sen selustassa huomattavan turvallisuusongelman, koska alueelle hutujen vuoden 1994 tappion jälkeen pakeni paljon hutujen sotilasjoukkoja, kuten Interahamwen miliisejä. Nämä hutujoukot operoivatkin silloisesta Zairesta Ruandan uutta hallitusta vastaan. Toisaalta Ruandan hallituksen on arveltu käyttävän hutujen muodostamaa turvallisuusuhkaa vain tekosyynä saadakseen haltuunsa Kongon mineraalirikkaat itäosat.

Sen sijaan hutuenemmistöisen Burundin kanssa ongelmia on ollut jo vuosikymmeniä, kun taas Uganda on tutsien entinen liittolainen, josta RPF operoi vuosina 1990–1994 Ruandan hallitusta vastaan. Ruanda ja Uganda yhdessä tukivat vuonna 1997 Zairen kapinallisia, jotka syrjäyttivät Zairen johtajan Mobuto Se Sekon, mutta vuonna 2001 Uganda julisti Ruandan vihamieliseksi maaksi ja maiden välille syttyi konflikti.

Ruandan asevoimat 1962–1994

Ruandan asevoimat (ransk. Forces Armées Rwandaises) (FAR) oli maan armeijan nimi heinäkuuhun 1994 asti, jolloin Ruandan kansanmurha päättyi ja RPF syrjäytti maan hutuhallituksen. Monia FAR:in upseereita ja muita sotilaita, kuten kansanmurhana aikana asevoimien komentajana toiminut eversti Théoneste Bagosora, on haastettu Kansainväliseen rikostuomioistuimeen kansanmurhasta. Lisäksi muita RAF:n korkeita johtajia on epäilty osallisuudesta presidentti Juvénal Habyarimanan salamurhaan, joka oli alkukipinä kansanmurhalle. Virallisesti Ruandan asevoimat vastasivat kansanmurhan aikana vain Ruandan valtioalueen puolustamisesta Ruandan isänmaallista rintamaa vastaan, mutta sen joukot osallistuivat suorasti tai epäsuorasti kansanmurhan toteuttamiseen.

FAR:in sotilaita pakeni yhdessä Ruandan hallinnon kanssa Zairen (nyk. Kongon demokraattinen tasavalta) itäosiin RPF:n voitettua Ruandan sisällissodan. Zairessa entiset FAR:in sotilaat muodostivat uuden armeijan nimeltä RDR (ransk. Rassemblement Démocratique pour le Rwanda)). RDR toimi vuosina 1995–1996 ja nykyään sen seuraajana toimii vuodesta 2000 lähtien operoinut Ruandan vapautuksen demokraattiset joukot (ransk. Forces Démocratiques de la Libération du Rwanda, FLDR), jonka joukot koostuvat 8000–10 000 sissistä. Pohjois-Kivussa toimiva FLDR on alueen suurin huturyhmä.

Sotatoimet Kongon demokraattisessa tasavallassa

Ruandan puolustusvoimat on keskeinen epävakautta ylläpitävä tekijä Kongossa.

Ruandan puolustusvoimat hyökkäsivät lokakuussa 1996 Zairen itäosiin osana kapinallisjohtaja Laurent-Désiré Kabilan johtamaa liittoumaa. Näin syttyi Ensimmäinen Kongon sota. Vuotta aiemmin Zairen itäosissa hutujoukot olivat yhdessä Zairen asevoimien kanssa alkaneet puhdistaa aluetta tutseista. Hutut hyökkäilivät alueen pakolaisleireistä uuden Ruandan joukkoja vastaan ja jatkoivat vuoden 1994 sotaa Zairesta käsin. Ruandan puolustusvoimat pyrki vuoden 1996 operaatiollaan kukistamaan hutupakolaisten vastarinnan, hajottamaan pakolaisleirit ja pakottamaan niiden asukkaat palaamaan Ruandaan. Seuraavana vuonna Kabilan kapinalliset kukistivat Mobuto Se Sekon ja muuttivat maan nimeksi Kongon demokraattinen tasavalta. Heinäkuussa Kabila määräsi Ruandaa ja Ugandaa vetämään pois joukkonsa maasta. Ruandan armeija ei suostunut vetäytymään, vaan nousi vastarintaan 2. elokuuta 1998. Pian maahan alkoi saapua Ruandan ja Ugandan lisäjoukkoja.

Alkoi Toinen Kongon sota, jossa Ruandan puolustusvoimien tarkoituksena oli vallata Kinshasa, syrjäyttää Kabilan hallinto ja korvata se RCD-liikkeellä (ransk. Rassemblement Congolais pour la Démocratie). Angolan, Namibian ja Zimbabwen joukot kuitenkin asettuivat Kabilan taakse, mikä johti Ugandan ja Ruandan tappioasemaan. Ruandan puolustusvoimat vetäytyivät yhdessä Ugandan joukkojen kanssa Kongon itäosiin, jossa jatkuivat taistelut kongolaisia ja heidän liittolaisiaan vastaan. Ruandan joukkojen hallinnoiman alueen keskuspaikkana oli Goma.

Laurent Kabila salamurhattiin tammikuussa 2001 ja pian alkoivat rauhantunnustelut. Maaliskuussa Ugandan ja Ruandan liittolaissuhde hajosi ja maat joutuivat konfliktiin. Loka–marraskuussa alkoivat Ugandan ja Ruandan väliset rauhantunnustelut. Samoin marraskuussa 2001 Ruanda alkoi vetää joukkojaan Kongosta. Heinäkuussa 2002 Ruandan ja Kongon presidentit allekirjoittivat rauhansopimuksen ja saman vuoden lokakuussa viimeiset 20 000 miehestä koostuneet Ruandan puolustusvoimien joukot vetäytyivät Kongosta.

Kuitenkin vuoden 2002 jälkeen Ruandan hallitus on uhannut käytännössä joka vuosi lähettävänsä joukkoja Kongon itäosiin, jollei Kongon hallitus saa kukistettua huturyhmiä, joiden Ruandan hallitus olettaa suunnittelevan hyökkäystä Ruandaan. Ruandan joukot ovatkin tehneet jatkuvasti iskuja sekä suurempia että pienempiä sotilasoperaatioita Kongon puolelle. Iskut ovat kohdistuneet myös siviileihin terrorin ja ryöstelyn muodossa.

Ruanda tukee tutsimielistä kenraali Laurent Nkundaa, joka on käynyt vuodesta 2004 lähtien jatkuvaa kapinaa Kongon demokraattisen tasavallan hallitusta vastaan. Kyse on Kivun konfliktista, jonka pohjimmainen kysymys on siitä, että Ruanda haluaa Kivun mineraalialueen kontrollin itselleen tai liittolaisilleen sekä kukistaa FLDR:n. Kivun alueella on muun muassa puuta, timantteja, coltania, kultaa ja kobolttia.

Kivun konflikti on pysynyt kuitenkin pääasiassa kenraali Kundan joukkojen ja Kongon armeijan välisenä. 25. lokakuuta 2008 kuitenkin alkoi kapinallisten laaja hyökkäys, joka on johtanut suureen pakolaiskriisiin. Kapinallisjoukot ovat saartaneet Goman kaupungin ja on raportoitu, että Ruandan puolustusvoimat olisi hyökkäyksessä mukana. Tosin Ruandan hallitus on kiistänyt jyrkästi osallisuutensa sotatoimiin Kongon asevoimia vastaan. Silminnäkijöiden mukaan Ruandan joukot ovat ainakin ampuneet tykistötulitusta Ruandan rajalta Gomaan päin.

Ruandan puolustusvoimien vahvuudet

Maavoimat

Ruandan puolustusvoimat jakautuu maavoimiin ja ilmavoimiin. Tällä hetkellä Ruandan puolustusvoimien käytettävissä on 1 404 066 miestä ja 1 403 700 naista. Nämä luvut koskevat palvelusikäisiä eli 16–49–vuotiaita. Asevelvollisuus on vapaaehtoinen 16-ikävuodesta ylöspäin. Tosin viime vuosina hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen supistaa joukkoja tuhansilla sotilailla. Puolustusbudjetin osuus valtion menoista oli vuonna 2005 2,9 prosenttia ja vuonna 2006 13,3 prosenttia.

Alueen sodankäynnille on ominaista erilliset jalkaväen yksiköt, jotka liikkuvat maastossa nopeasti jalkaisin ja kuljetusajoneuvoilla. Mitään erityisen suurta raskasta varustusta tai panssariaseistusta ei ole, vaan jalkaväkijoukot kantavat mukanaan RPG-7 ja RPG-29–mallisia sinkoja ja olalta laukaistavia raketteja, AK-47-malliin pohjautuvia rynnäkkökivääreitä, konekivääreitä ja kraanatinheittimiä. Maavoimilla on käytössään myös tykistöä ja raketin heittimiä.

Ilmavoimat

Ruandan puolustusvoimien ilmavoimat ovat tällä hetkellä pienet ja kattavat vain helikoptereita.

Otsikko	Valmistusmaa	Kone	Versio	Palveluksessa
Aérospatiale Dauphin	Ranska	taistelukuljetushelikopteri	SA 365CS	1
Aérospatiale Ecureuil	Ranska	taistelukuljetushelikopteri	SA 355F	1
Mil Mi-24 Hind	Neuvostoliitto	taisteluhelikopteri	2	2
Mil Mi-8 Hip	Neuvostoliitto	kuljetushelikopteri	3	3