Rosa ’Aurora’
Rosa ’Aurora’ on Rosa Harisonii-ryhmään eli tarhaharisoninruusuihin kuuluva ruusulajike[1][2], jolle on tunnusomaista puolikerrannaiset, kirkkaankeltaiset kukat.[3] Ruusu kuuluu Suomen löytöruusuihin ja se on nimetty Aurora Karamzinin mukaan.[4]
| Rosa ’Aurora’ | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: | Ruusut Rosa |
| Lajikeryhmä: | Rosa Harisonii |
| Lajike: | Rosa ’Aurora’ |
Alkuperä
muokkaaAurora-ruusu löydettiin vuonna 1997 Helsingistä Töölönlahden rannalta. Aurora on merkitty KESKAS-rekisteriin numerolla 816.[4][5][2] Ruusun arvellaan olevan Helsingin kaupunginpuutarhurina vuosina 1946–1957 toimineen Bengt Schalinin istuttama.[4][6] Kaupunginpuutarhurina Schalin oli innokas kokeilija, joka rikastutti puistojen lajivalikoimaa ulkomailta tuoduilla kasveilla. Hän myös risteytti ruusuista uusia lajikkeita, joita istutti Helsingin puistoihin.[6] Aurora-ruusun alkuperää ei varmuudella tunneta, mutta se muistuttaa harisoninkeltaruusua (Rosa ’Harison’s Yellow’)[7], joka on persianruusun (Rosa foetida) ja pimpinellaruusun (Rosa pimpinellifolia) luonnossa syntynyt risteymä ja joka löydettiin Yhdysvalloissa 1800-luvun alussa. Harisoninkeltaruusu tuli myyntiin 1830-luvulla.[8][9]
Kuvaus
muokkaaAurora kasvaa noin 1,5–2 metrin korkuiseksi pensaaksi. Uudet versot ovat punertavanruskeita. Vanhetessaan ne muuttuvat harmaanruskeiksi. Versoissa on isoja piikkejä. Lehdet ovat pienikokoisia ja vihertävänharmaita. Kukinta alkaa Suomessa juhannukselta ja kestää 2–3 viikkoa. Kukat ovat puolikerrannaisia, kirkkaankeltaisia ja halkaisijaltaan 6–7 cm. Terälehtiä on noin 20. Heteet ovat kellanruskeat. Vasta-auenneen kukan tuoksu on voimakas, miellyttävä, raikas ja pimpinellaruusumainen[10]. Kiulukat ovat mustia. Ruusu kasvattaa jonkin verran juurivesoja. Lajike menestyy lämpimässä ja suojaisessa paikassa, mutta sietää myös kuivuutta. Se menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I–III.[4][11][7][3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Tarhaharisoninruusut – Rosa Harisonii-Ryhmä Laji.fi – Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ a b Marja Aaltonen, Kristiina Antonius, Sirkka Juhanoja, Vesa Järvelin, Jaana Laamanen, Anna Nukari, Riitta Peräinen, Mia Sahramaa, Marjatta Uosukainen & Marja Uusitalo: Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet – Sivu 140 2006. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ a b Rosa Harisonii-ryhmä 'Aurora' SärkanPerennataimisto.fi. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ a b c d Inger Kullberg: Vuoden ruusu 2020 SuomenRuususeura.fi. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Aurora rose Description HelpMeFind.com. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ a b Bengt Schalin (1889–1982) Kasvit kaupungin vaatteet – Helsingin historiaa puistojen kertomana. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 14.6.2021. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ a b 'Aurora' löytöruusu Simolan Rosario. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ 'Harison's Yellow', harisoninkeltaruusu Simolan Rosario. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Margaret Miller Nunez: Harison's Yellow The Garden Diary. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 30.12.2020.
- ↑ Taija Savilaakso: Pensasruusujen tuoksut – Rosa Aurora – Sivu 30 Opinnäytetyö – Maisemansuunnittelun koulutusohjelma. kevät 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2021.
- ↑ Aurora rose Description HelpMeFind.com. Viitattu 30.12.2020.