Rocky
Rocky on vuonna 1976 ensi-iltansa saanut Oscar-palkittu nyrkkeilyyn keskittyvä draamaelokuva, jonka on käsikirjoittanut elokuvan pääosan esittäjä Sylvester Stallone ja ohjannut John G. Avildsen.[1] Stallonen ohella elokuvan merkittävimmissä rooleissa nähdään Talia Shire, Burt Young, Carl Weathers sekä Burgess Meredith. Elokuva kertoo Philadelphiassa asuvasta Rocky Balboasta, köyhästä ja lämminsydämisestä nyrkkeilijästä, joka ei ole vielä tehnyt läpimurtoaan. Rocky harkitsee jo nyrkkeilyuransa päättämistä, kunnes raskaansarjan maailmanmestari Apollo Creed haastaa täysin tuntemattoman Rockyn näytösotteluun.
| Rocky | |
|---|---|
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | John G. Avildsen |
| Käsikirjoittaja | Sylvester Stallone |
| Tuottaja |
Robert Chartoff Irwin Winkler |
| Säveltäjä | Bill Conti |
| Kuvaaja | James Crabe |
| Leikkaaja |
Richard Halsey Scott Conrad |
| Pääosat |
Sylvester Stallone Talia Shire Burt Young Burgess Meredith Carl Weathers |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
United Artists |
| Ensi-ilta |
3. joulukuuta 1976  12. elokuuta 1977 |
| Kesto | 119 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 1 100 000 dollaria |
| Seuraaja | Rockyn uusintaottelu |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Rocky kuvattiin 28 päivässä hieman alle miljoonan dollarin budjetilla.[2] Elokuva palkittiin kolmella Oscar-palkinnolla, ja se tuotti maailmanlaajuisesti yli 200 miljoonan dollarin lipputulot ollen vuoden 1976 tuottoisin elokuva.[3] Rocky oli myös arvostelumenestys, ja se nosti aiemmin B-luokan elokuvia tehneen Stallonen maailmantähteyteen. Rockyn ensi-ilta oli Yhdysvalloissa 21. marraskuuta 1976 New Yorkissa, ja Suomessa elokuva ensiesitettiin 12. elokuuta 1977.[4]
Elokuva aloitti Rocky-elokuvien sarjan. Se on poikinut kaikkiaan viisi jatko-osaa: Rockyn uusintaottelu (1979), Tiikerinsilmä – Rocky III (1982), Rocky IV (1985), Rocky V (1990) ja Rocky Balboa (2006) sekä saanut kaksi spin-offia: Creed: The Legacy of Rocky (2015) ja Creed II (2018).
TuotantoMuokkaa
Stallone sai inspiraationsa Rockyn käsikirjoitukseen nähtyään Muhammad Alin ja haastaja Chuck Wepnerin välisen ottelun vuonna 1975. Wepner lähti otteluun suurena altavastaajana, mutta ylitti odotukset lyömällä Alin kanveesiin yhdeksännessä erässä. Ali voitti Wepnerin tyrmäyksellä viimeisessä erässä ja säilytti mestaruutensa.
Elokuvan tuotantoyhtiö United Artists piti Stallonen käsikirjoituksesta, ja kaavaili alun perin Rockyn rooliin muun muassa Ryan O'Nealia, James Caania, Burt Reynoldsia ja Robert Redfordia. Stallone kuitenkin halusi itse näytellä pääosan, vaikka tuottajat olivat jopa valmiita maksamaan hänelle siitä, että pääosaan valittaisiin kuuluisampi näyttelijä. Stallone on myöhemmin maininnut, ettei olisi ikinä antanut itselleen anteeksi, jos olisi myynyt käsikirjoituksensa ja elokuvasta olisi tullut vastaava menestys.
Raskaan sarjan nyrkkeilyn entisen maailmanmestarin Ken Nortonin piti esittää Apollo Creediä, mutta kun hän estyi, rooliin valittiin Carl Weathers. Elokuvassa nähtiin kuitenkin yksi oikea nyrkkeilijä, cameoroolin tehnyt Joe Frazier.
JuoniMuokkaa
Rocky Balboa (Sylvester Stallone) on köyhä, Philadelphiassa asuva lämminsydäminen nyrkkeilijä joka ei ole vielä tehnyt läpimurtoaan, vaikka on iältään jo lähes kolmekymmentävuotias. Nyrkkeilyn ohella hänen toinen työnsä on tehdä pieniä rahanperintäkeikkoja pienelle rikollispomolle, Gazzolle (Joe Spinelli). Rockyn paras ystävä on rääväsuinen Paulie Pennino (Burt Young). Rocky harjoittelee nyrkkeilyä Mickey Goldmillin (Burgess Meredith) ylläpitämällä nyrkkeilysalilla. Eräänä kiitospäivänä Rocky vie Paulien sisaren, ujon eläinkaupassa työskentelevän Adrianin (Talia Shire) treffeille. Muutaman mutkan kautta illasta alkaa näiden kahden rakkaustarina. Rockyn ura nyrkkeilijänä on jo hiljalleen hiipumassa, mutta sitten hänelle tarjotaan elämänsä tilaisuutta. Nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari, Apollo Creed (Carl Weathers) haluaa järjestää näytösottelun ja päätyy valitsemaan vastustajakseen täysin tuntemattoman Rocky Balboan.
Rocky ottaa haasteen vastaan, mutta on aluksi epäuskoinen, koska ei usko, että hänellä olisi mahdollisuuksia voittaa Creed. Mickey kuitenkin valaa uskoa Rockyyn ja alkaa henkilökohtaisesti valmentamaan Rockyä koitosta varten. Rocky harjoittelee kovaa ja monipuolisesti ottelua varten Mickeyn valvovan silmän alla. Tässä ajassa Mickeystä tulee todellinen isähahmo Rockylle. Otteluun Rocky lähtee huippukunnossa ja täynnä uskoa itseensä. Ottelusta tulee varsinainen spektaakkeli. Rocky ottaa vastaan iskun toisensa jälkeen ja taistelee urheasti. Rocky kestää ottelun loppuun, mutta Creed voittaa pisteillä.
PalkintojaMuokkaa
Rocky sai yhdeksän Oscar-ehdokkuutta, joista se voitti kolme: Paras elokuva, Paras ohjaus ja Paras leikkaus. Sylvester Stallone on kolmas näyttelijä elokuvahistoriassa, joka on saanut ehdokkuudet (Paras miespääosa ja Paras alkuperäinen käsikirjoitus) samasta elokuvasta. Kaksi muuta ovat Charles Chaplin elokuvasta Diktaattori (1940) ja Orson Welles elokuvasta Citizen Kane (1941).
OscaritMuokkaa
- Paras elokuva: Irwin Winkler ja Robert Chartoff
- Paras ohjaus: John G. Avildsen
- Paras leikkaus: Richard Halsey ja Scott Conrad
Ehdokkuudet:
- Paras miespääosa: Sylvester Stallone
- Paras miessivuosa: Burgess Meredith
- Paras miessivuosa: Burt Young
- Paras naispääosa: Talia Shire
- Paras alkuperäinen käsikirjoitus: Sylvester Stallone
- Paras äänitys: Harry W. Tetrick, William L. McCaughey, Lyle J. Burbridge ja Bud Alper
- Paras laulu: Bill Conti (sävellys) ja Carol Connors & Ayn Robbins (sanoitus) kappaleesta ”Gonna Fly Now”
LähteetMuokkaa
- ↑ Rocky (1976) IMDb. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Rocky The New York Times. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Rocky The Numbers. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Rocky (1976) - Release dates IMDb. Viitattu 29.9.2012. (englanniksi)