Robert Badinter
Robert Badinter (30. maaliskuuta 1928 Pariisi, Ranska[1] – 9. helmikuuta 2024[2]) oli ranskalainen asianajaja ja poliitikko, joka toimi vuosina 1981–1986 Ranskan oikeusministerinä. Hän oli keskeisessä asemassa kuolemanrangaistuksen lakkauttamisesta Ranskassa. Badinter toimi uransa aikana myös professorina, Ranskan perustuslakineuvoston puheenjohtajana ja senaattorina.
| Robert Badinter | |
|---|---|
.JPG) Badinter vuonna 2013. |
|
| Ranskan oikeusministeri | |
|
23. kesäkuuta 1981 – 19. helmikuuta 1986
|
|
| Edeltäjä | Maurice Faure |
| Seuraaja | Michel Crépeau |
| Ranskan perustuslakineuvoston puheenjohtaja | |
|
19. helmikuuta 1986 – 4. maaliskuuta 1995
|
|
| Edeltäjä | Daniel Mayer |
| Seuraaja | Roland Dumas |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. maaliskuuta 1928 Pariisi, Ranska |
| Kuollut | 9. helmikuuta 2024 (95 vuotta) |
| Ammatti | asianajaja |
| Tiedot | |
| Puolue | Sosialistinen puolue |
Badinterin isä kuoli toisessa maailmansodan keskitysleirillä. Badinter itse aloitti sodan jälkeen yliopisto-opinnot.[3] Badinter suoritti 1947 Pariisin yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon ja seuraavana vuonna oikeustieteen kandidaatin tutkinnon. Badinter jatkoi opintojaan Yhdysvaltain Columbian yliopistosa, mistä hän valmistui 1949 maisteriksi.[4]
Badinter sai vuonna 1951 Ranskassa luvan harjoittaa oikeutta, ja seuraavana vuonna hän suoritti väitöstutkimuksensa valmiiksi. Badinter perusti 1965 Jean-Denis Bredinin kanssa Badinter-Bredin-nimisen lakitoimiston.[3] Badinter toimi vuosina 1966–1974 professorina ensin Dijonin yliopistossa ja sitten Franche-Comtén ja Picardy Jules Vernen yliopiston professorina. Hänestä tuli vuonna 1974 Paris I -yliopiston professori.[5]
Presidentti François Mitterrand valitsi 1981 Badinterin hallituksensa oikeusministeriksi. Badinter tunnetaan ministerinä erityisesti kampanjastaan kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi. Hän kertoi alkaneensa kannattaa kuolemanrangaisuksen poistamista, kun yksi hänen asiakkaistaan oli teloitettu giljotiinilla, jota käytettiin Ranskassa 1970-luvulle asti. Badinter onnistui saamaan parlamentin tuen, ja kuolemanrangaistus poistettiin käytöstä 1981.[6] Badinterin aikana uudistettiin muutenkin rikoslakia ja asetettiin Badinterin lakina tunnetun määräyksen liikenneonnettomuuden uhreille annetusta kompensaatiosta.[3]
Badinter jätti ministerintehtävät 1986, jolloin hänestä tuli Ranskan perustuslakineuvoston puheenjohtaja. Hän toimi tehtävässä vuoteen 1995. Badinter toimi vuosina 1991–1993 myös Jugoslavian rauhankonferenssin välimieskomission puheenjohtajana, minkä takia elintä kutsuttiin välillä Badinterin komissioksi.[3] Komissio oli Euroopan talousyhteisön perustama, ja siinä oli mukana jäsenvaltioiden perustuslakineuvoston puheenjohtajat. Komissio tuki Sloveniaa ja Kroatia ja antoi kaikkiaan 15 oikeustieteellistä mielipidettä. Yhdessä niistä ehdotettiin Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan hajottamista, mikä lopulta johti Slovenian ja Kroatian kansainväliseen tunnustamiseen.[6]
Badinter valittiin 1995 Sosialistisen puolueen edustajana senaatiin, missä hän istui vuoteen 2011. Badinter toimi 1995–2013 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sovittelu- ja välimiesoikeuden johtajana.Hän osallistui 2002 EU:n perustuslain hahmotteluun ja oli vuosina 2003–2004 Kofi Annanin perustamassa komiteassa, joka pyrki uudistamaan Yhdistyneitä kansakuntia.[3][7]
Lähteet
muokkaa- ↑ Franck Johannès & Bertrand Le Gendre: Robert Badinter, l’ancien ministre et avocat qui a fait abolir la peine capitale en France, est mort Le Monde. 10.2.2024. Viitattu 10.2.2024. (ranskaksi)
- ↑ Décès de Robert Badinter Gouvernement.fr. 9.2.2024. Service d’Information du Gouvernement. Viitattu 10.2.2024. (ranskaksi)
- ↑ a b c d e Badinter, Robert Marie-Anne Frison-Roche. Viitattu 10.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Robert Badinter (PDF) World Policy Conference. Viitattu 10.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Robert Badinter Conseil constitutionnel. Viitattu 10.2.2024. (ranskaksi)
- ↑ a b Angela Charlton: Robert Badinter, who led France to end the death penalty and fought Holocaust denial, has died at 95 9.2.2024. ABC News. Viitattu 10.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Angela Charlton: Robert Badinter OSCE. Viitattu 10.2.2024. (ranskaksi)