Riemuitse mieli, kiitä nyt, kieli

Riemuitse mieli, kiitä nyt, kieli on ruotsalaisen joululaulun "Fröjdas vart sinne julen är inne" käännös.

Tämän joululaulun on vuonna 1881 kirjoittanut ruotsalainen opettaja ja maallikkosaarjaaja Nils Frykman (1842–1911). Laulun otsikkona oli "Julmorgonen" (Jouluaamu) ja se liittyy jouluaamun jumalanpalveluksen tunnelmaan kynttilöiden valaisemassa kirkossa. Frykman oli kotoisin Värmlannin Sunnesta ja muistot Sunnen kirkon jouluaamun jumalanpalveluksesta sävyttävät laulun tekstiä. Neljäs säkeistö viittaa jouluaamun jumalanpalvelukseen: ruotsinkielisen tekstin "Gamla och unga, låtom oss sjunga" on lähes suora lainaus perinteisestä Ruotsin kirkon jouluaamun alkuvirrestä 119, ”Var hälsad, sköna morgonstund / Oi, kirkas aamun sarastus”, sen 1. säkeistöstä: "Unga, sjunga med de gamla".^[1]^[2]

Laulun säveltäjä Wilhelm Theodor Söderberg (1845–1922) oli urkuri ja musiikinopettaja. Tämän joulululaulun sävelmä ilmestyi Sanningsvittnet-nimisessä lehdessä 22. joulukuuta 1881.^[2]

Laulun vanhin suomennos "Riemuitse mielen', kiittäös kielen', joulu jo tullut on!" ilmestyi 1905 Hengellisten laulujen ja virsien 2. vihkossa. Myöhemmin laulun sanoja on uudistettu muotoon "Riemuitse mieli, kiitä sä kieli, joulu jo tullut on".^[3] Suomalaisessa jouluperinteessä se ei ole kuulunut kaikkein tunnetuimpien joululaulujen joukkoon. Laulu on julkaistu suomeksi Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjan ohella Hengellisessä laulukirjassa, laulu 47 ja Siionin matkalaulut -kokoelmassa, laulu 14.

Se on myös Ruotsin kirkon virsikirjassa, virsi 118 ("Riemuitse mieli, kiitä nyt, kieli"). Suomennos on Niilo Rauhalan 1997 tekemä uusi käännös.

Lähteet

↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 308. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
↑ ^a ^b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 308. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
↑ Pauli Vaalas: Laulujen lähteillä Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelman vaiheita ja tekijöitä, s. 161. Suomen Lähetysseura, 1973. ISBN 951.624-126-3

[1] Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen., s. 308. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)

[:0-2] Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 308. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)

[3] Pauli Vaalas: Laulujen lähteillä Hengellisiä lauluja ja virsiä -kokoelman vaiheita ja tekijöitä, s. 161. Suomen Lähetysseura, 1973. ISBN 951.624-126-3

[1]

[2]

[3]