Riboflaviinikinaasi
Riboflaviinikinaasi eli flavokinaasi on entsyymi, joka katalysoi fosfaattiryhmän siirtoa ATP-molekyyliltä riboflaviinille. Tuotteina reaktiossa muodostuu flaviinimononukleotidia ja adenosiinidifosfaattia. Entsyymi on tärkeä eliöiden entsyymitoiminnan tarvitsemien koentsyymien tuotannossa, ja sitä esiintyy niin aitotumallisissa kuin esitumallisissakin soluissa. Riboflaviinikinaasin EC-numero on EC 2.7.1.26.[1][2][3]
Rakenne ja toiminta muokkaa
Riboflaviinikinaasi on rakenteeltaan monomeeri, ja muun muassa rotan entsyymin molekyylimassa vaihtelee välillä 14–28 kDa. Nisäkkäillä entsyymiä esiintyy erityisesti maksassa ja suolistossa. Riboflaviinikinaasi vaatii fosfaattiryhmän luovuttajaksi nukleotiditrifosfaatin, joka yleisimmin on ATP. Myös dATP-molekyyli voi toimia fosfaattiryhmän luovuttajana, mutta reaktio ei ole yhtä tehokas. Eräillä arkeilla entsyymi käyttää fosfaattiryhmän luovuttajana CTP-molekyyliä, ja näillä entsyymeillä on usein myös FMN-adenylyylitransferaasin aktiivisuutta. Riboflaviinikinaasi vaatii toimiakseen myös kaksiarvoisen kationin, joka tavallisimmin on sinkki-, magnesium- tai mangaanikationi. Entsyymiä aktivoivat kilpirauhashormonit esimerkiksi trijodityroniini. Entsyymin aktiivisuus on eläimillä pieni, mikäli riboflaviinin saanti on vähäistä. Riboflaviinikinaasin inhibiittoreita eli estäjiä ovat muun muassa kadmium sekä eräät trisykliset masennuslääkkeet.[1][2][3][4][5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b EC 2.7.1.26 – riboflavin kinase Brenda. Viitattu 20.2.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Daniel L. Purich, R. Donald Allison: The Enzyme Reference, s. 748. Academic Press, 2003. ISBN 9780080550817. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Janos Zempleni, John W. Suttie, Jesse F. Gregory III, Patrick J. Stover: Handbook of Vitamins, s. 207. CRC Press, 2013. ISBN 9781466515574. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2017). (englanniksi)
- ↑ Fabrice Rébeillé,Roland Douce: Biosynthesis of Vitamins in Plants, s. 126–127. Academic Press, 2011. ISBN 9780123864796. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2017). (englanniksi)
- ↑ Kamel S. Kamel, Mitchell L. Halperin: Fluid, Electrolyte and Acid-Base Physiology, s. 155–156. Elsevier, 2016. ISBN 9780323355155. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.2.2017). (englanniksi)