Avaa päävalikko

Restiokasvit (Restionaceae) on suurehko, pääasiassa eteläisen pallonpuoliskon kasviheimo koppisiemenisten Poales-lahkossa ja on siten sukua heinäkasveille.

Restiokasvit
Restio festuciformis
Restio festuciformis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset Lilianae eli Monocotyledoneae
Lahko: Poales
Heimo: Restiokasvit Restionaceae
R.Br.
Synonyymit
  • Centrolepidaceae Endlicher, nom. cons.
  • Elegiaceae Rafinesque
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Restiokasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Restiokasvit Commonsissa

Sisällysluettelo

TuntomerkitMuokkaa

Restiokasvit ovat toisinaan melko isokokoisia heinämäisiä tai saramaisia, juurakollisia ja vaihtelevassa määrässä kaljuja ruohoja. Lehdet ovat hyvin surkastuneet. Kukat ovat pieniä, yksineuvoisia (kasvi tavallisesti kaksikotinen), tavallisesti kehälehdellisiä ja sijaitsevat tähkylöistä koostuvassa kukinnossa. Hedekukissa on kolme hedettä. Emikukkien vartalo on lyhyt tai puuttuu ja luotti on haarainen.[1]

LevinneisyysMuokkaa

Restiokasveja tavataan Afrikassa, Madagaskarissa, Hainanin saarella, Vietnamista Australiaan ulottuvalla alueella, Uudessa-Seelannissa ja Chilessä.[1]

LuokitteluMuokkaa

Restiokasvien heimossa on 61 sukua ja 535 lajia, jotka jakautuvat neljään alaheimoon. Heimon evoluutio lienee alkanut noin 71,2 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Alaheimo RestionoideaeMuokkaa

Alaheimon 11 tai 16 sukua ja 350 lajia kasvavat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Madagaskarissa. Siinä on kaksi tribusta.[1]

Restioneae-tribuksessa on kolme tai kahdeksan sukua ja 300 lajia koko alaheimon levinneisyysalueella, erityisesti kuitenkin Kapmaassa. Suurimmat suvut ovat Restio (95 lajia), Ischyrolepis (48 lajia), Elegia (50 lajia) ja Thamnochortus (35 lajia).[1]

Tribus Willdenowieae käsittää kahdeksan sukua ja 50 lajia, jotka kasvavat Kapmaassa. Eniten lajeja on suvussa Anthochortus (15 lajia).[1]

Alaheimo SporadanthoideaeMuokkaa

Alaheimon kasveilla kukat ovat tavallisesti yksittäin ja kukkaperissä on esilehtiä; joskus kukat ovat kerääntyneet tähkylöiksi.[1]

Alaheimo kasvaa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Siinä on kolme sukua ja 31 lajia; 22 lajia kuuluu sukuun Lepyrodia.[1]

Alaheimo CentrolepidoideaeMuokkaa

Kasvit ovat pienehköjä, enemmän tai vähemmän mätästäviä, joskus yksivuotisia. Lehtilapa on hyvin kehittynyt, liereä ja yksipintainen, joskus kielekkeellinen. Kukinto on vanallinen, mykerömäinen ja alalehdellinen tai tähkämäinen. Kukat ovat kaksineuvoisia ja kehättömiä. Heteitä on yksi tai kaksi ja yhdislehtinen sikiäin koostuu 1–45 emilehdestä. Vartaloita on useita. Hedelmä on avautuva tai avautumaton.[1]

Alaheimoon kuuluu kolme sukua ja 35 lajia, ja se kasvaa Hainanissa, Indokiinassa ja Malaijien saaristosta Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella sekä Etelä-Amerikan eteläosassa (Gaimardia).[1]

Alaheimo LeptocarpoideaeMuokkaa

Alaheimossa on 28 sukua ja 117 lajia, jotka ovat levinneet Hainaniin, Vietnamista Australiaan ulottuvalle alueelle, Uuteen-Seelantiin ja yksi suku Chileen (Apodasmia). Runsaslajisin suku on 20-lajinen Chordifex (20).[1]

SuvutMuokkaa

Seuraavat suvut kuuluvat restiokasvien heimoon:[2]

  • Alexgeorgea
  • Anthochortus
  • Askidiosperma
  • Calopsis
  • Calorophus
  • Cannomois
  • Ceratocaryum
  • Chaetanthus
  • Chondropetalum
  • Coleocarya
  • Dielsia
  • Dovea
  • Elegia
  • Empodisma
  • Harperia
  • Hopkinsia
  • Hydrophilus
  • Hypodiscus
  • Hypolaena
  • Ischyrolepis
  • Lepidobolus
  • Leptocarpus
  • Lepyrodia
  • Loxocarya
  • Mastersiella
  • Meeboldina
  • Megalotheca
  • Nevillea
  • Onychosepalum
  • Phyllocomos
  • Platycaulos
  • Pseudoloxocarya
  • Restio
  • Rhodocoma
  • Sporadanthus
  • Staberoha
  • Thamnochortus
  • Willdenowia
  • Winifredia.

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa