Renzin luola eli Renzidong (kiin. 人字洞, pinyin: rénzìdòng, engl. Renzi Cave) on luola Kiinassa Anhuin maakunnan Fanchangin piirikunnassa. Seudun kalkkikivikallioissa on useita luolia, joista löytyy pari miljoonaa vuotta vanhoja eläimien fossiileja. Tässä Renzin luolassa on ihmistoiminnan merkkejä, jotka ovat syntyneet 2 250 000 vuotta sitten. Tämä on varhaisin merkki ihmisen toiminnasta Itä-Aasiassa.[2][1]

Renzin luola
人字洞
Sijainti

Renzin luola
Koordinaatit 31°5′23″N, 118°5′46″E
Valtio Kiina
Paikkakunta Fanchangin piirikunta, Anhuin maakunnassa
Historia
Tyyppi luola
Ajanjakso pleistoseeni
2 250 000 vuotta sitten [1]
Kulttuuri paleoliittinen kausi
Merkitys Homo erectuksen vanhin tunnettu itä-aasialainen asuinpaikka

Luola muokkaa

Luola on muodostunut pystysuoraan kalliohalkeamaan[3] (engl. large fissure), joka on laajentunut niin suureksi, että sinne saattoi pudota norsueläimiä. Myöhemmin kalliohalkeama peittyi niin, ettei sinne voinut pudota eläimiä tai niin, ettei jäännökset enää peittyneet maa-aineksella. Kallioluola paljastui, kun maata ja kalliota poistettiin kalkkikivilouhinnan edetessä.[4][5]

Tutkimushistoria muokkaa

Kalkkikivialueille avattiin 1980-luvulla kalkkikivilouhoksia sementtitehtaita varten. Samaa tapahtui myös eteläisessä Anhuin maakunnan Fangchangin piirikunnassa. Siellä työntekijät löysivät kalliohalkeamiin muodostuneita luolia ja toisesta tällaisesta suuremmasta luolasta löysi Sheng Hongjiang heinäkuussa 1984 "lohikäärmeen luita" eli muinaisten eläinten fossiileja. Hän luovutti ne Anhuin museolle. Osa fossiileista tunnistettiin muun muassa keskimioseenin aikakaudella eläneiksi platybelodoniksi ja kubanochoerukseksi. Löytöjen vuoksi aloitettiin alueella kenttätyöt, joita johtivat Jin Changzhu Pekingin paleontologisesta instituutista (Institute for Vertebrate Paleontology and Paleoanthropology) ja Zheng Longting Anhuin museosta, ja he löysivät kaksi lupaavaa pleistoseenin aikakauden kohdetta. Toiseen luolaan tehtiin testikaivauksia, jotka tuottivat monia fossiileja. Neljännen kaivausvuoden jälkeen tavattiin ihmisen valmistamia kivityökaluja yhdessä teurastettujen eläinten luiden kanssa.[5][2]

Ajoitus muokkaa

Ihmistoiminnan maakerrokset on ajoitettu 2 250 000 vuotta vanhaksi. Ne olisivat siten yli 400 000 vuotta vanhempia kuin muut Itä-Kiinasta löydetyt ihmisen fossiilit ja valottavat siten ihmisen saapumista Itä-Kiinaan. Ajoitusta tukee myös muut eläinfossiilit, jotka muualla ajoitettuina ovat kahdesta kahteen ja puoleen miljoonaan vuotta vanhoja. Erityisesti hevosen (Equus) löytyminen rajoittaa aikahaarukkaa alle 2,5 miljoonaan vuoteen. Luolan katossa on tuolloin ollut halkeama ja eläimet ovat silloin pudonneet luolaan.[3][2][1]

Löytömateriaali muokkaa

Eläinlöytöjä muokkaa

Ensimmäinen löytö oli muinaisen apinan procynocephaluksen yläleukaluu ja eräiden nisäkkäiden luita luolan kolmannesta ja neljännestä kaivauskerroksesta. Seuraavan kuukauden aikana apinasta löytyi vielä 4 yläleukaa, 5 alaleukaa ja 45 irronnutta hammasta. Niiden lisäksi saatiin talteen luunkappaleita 20 muustakin samaan aikaan eläneestä lajista. Huomattavan suuri löytö oli kiinalaisen norsueläimen sinomastodontin (mastodontit) jäännökset ja sen vierestä muinaisen tapiirieläimen jäännökset. Neljän vuoden aikaisten kaivausten aikana luolasta löytyi yli 3 000 selkärankaisen eläimen fossiilia, joista tunnistettiin noin 75 lajia. Fossiilien suuri määrä voidaan selittää siten, että ne olisivat pudonneet kalliohalkeamaan kallion päältä ja kuolleet luolan pohjalle.[5][3]

Muita eläinlöytöjä olivat pienet nisäkkäät beremendia, hypolagus (jänsieläimet), mimomus, kowaskia ja brachyrhizomys shansius, ja vielä suuret nisäkkäät homotherium, nestoritherium, pachycrocuta licenti (hyeenat), equus sanmeniensis (hevoseläimet), muntiacus nanus (muntjakit), metacervulus capreolinus (peurat), cervavitus ultimus (peurat) ja dervus cf. phyilisi.[2]

Koska löytöaineistossa esiintyy hevoseläimiä, tulisi aineiston ikä olla nuorempi kuin 2,6 miljoonaa vuotta. Tämä sijoittaa aineiston pleistoseenin alkuvaiheisiin ja maapallon ilmaston kylmenemiseen. Löytöeläinten joukossa on sekä lämpimän ilmastovyöhykkeen eläimiä että kylmän vyöhykkeen eläimiä. Molempien esiintyminen saattaa johtua ilmaston kylmenemisestä, jolloin kylmän vyöhykkeen eläinten levinneisyysalue siirtyi etelämmäksi. Jangtsejoki olisi silloin ollut eteläisen ja pohjoisen vyöhykkeen siirtymäaluetta.[2]

Ihminen muokkaa

Ihminen on aikoinaan asunut tai vieraillut luolassa, koska siitä on jäänyt kahdenlaisia merkkejä. Eläinten jäännösten joukossa on kivityökaluja, jotka ovat melko alkeellisia. Useimmat työkalut ovat olleet kaapimia tai veitsiä. Osa kiviesineistä ovat niin alkeellisia, ettei voida varmuudella päätellä, mikä ihmislaji olisi ne tehnyt. Alkeellisuus voidaan myös selittää varhaisella ajoituksella, koska tekniikka kehittyi ajan saatossa paremmaksi. Toinen ihmistoiminnan merkki on esimerkiksi mastodontin luut, jotka löydettiin luolan seinämän vierestä pinottuna kasaan. Tämä vieressä löytyi muinaisen tapiirieläimen luut yhdestä paikasta. Tämä maakerroksen alta löytyi vanhempi kerrostuma, jossa oli paljon procynocephaluksen (apinalaji) luita. Sekä Homo erectus että kyseinen apina suosivat avoimia maastoja elinympäristöikseen. Erectuksen luita sen sijaan ei ole luolasta löydetty, vaikka juuri tätä lajia epäillään luolan asukiksi.[3]

Löytömateriaaliin kuuluu 59 erilaista kivityökalua. Puolet työkaluista oli valmistettu rautamalmista ja loput kvartsiittisestä hiekkakivestä, piikivestä ja gneissistä. Kiviesineiden joukossa oli säleitä, iskoksia ja kivien ytimiä sekä valmiina työkaluina kaapimia, veitsiä ja purilaita. Valmistetut kiviesineet olivat kaikki pienen kokoisia ja valmistettu alkeellisella tekniikalla. Jotkin työkalut olivat luusta.[2]

Merkitys antropologiassa muokkaa

Koska Kiinassa varhaisilta asuinpaikoilta löydettyjen kivityökalujen valmistustekniikan taso vastaa samanaikaisia afrikkalaisia työkaluja, jotka ovat siellä olleet Homo erectuksen valmistamia, on Kiinassa vallannut alaa käsitys, että Homo erectus olisi itse asiassa kehittynyt Itä-Aasiassa. Eräs selitys samojen työkalujen esiintymiselle Afrikassa olisi erectuksen leviäminen Aasiasta sinne. Kiinalaisilla on esittää teoriansa tueksi noin kymmenen miljoona vuotta sitten elänyt apinalaji, joista orangit, gigantophitecus ja teoriassa myös erectus olisi kehittynyt. Myös lukuisa joukko varhaisia asuinpaikkoja tukee ajatusta. Euroopassa on ollut pitkään vallalla päinvastainen käsitys, jossa Homo erectus kehittyi ensin Afrikassa ja levittäytyi sieltä Aasiaan ja Kiinaan. Tämän luolan löydöt katsotaan tukevan kiinalaista käsitystä, vaikka ihmisen jäänteitä ei täältä ole löytynytkään. Läheisen Longgupon luolassa, jossa on samantapaisia löytöjä kuin tässä luolassa, on sen löydetty erectuksen leukaluu ja irtohampaita.[3]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Storch, Volker: Evolutionsbiologie, Springer, 2007, ISBN 9783540682110, s. 464 (saksaksi)
  2. a b c d e f Hou, Ya-Mei & Zhao, Ling-Xia: New Archeological Evidence for the Earliest Appearance of Hominin in China, s. 87–97. kirjasta "Out of Africa I: The First Hominin Colonization of Eurasia". Springer Science & Business Media, 2010. ISBN 9789048190355. Google-books (viitattu 13.12.2015). (englanniksi)
  3. a b c d e Ciochon, Russell & Larick, Roy: Early Homo erectus Tools in China. Archaeology, 2000, 53. vsk, nro 1. Archaeological Institute of America. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.12.2015. (englanniksi)
  4. Fissure cave (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b c Jin, Changzhu: Paleolithic Site - The Renzidong Cave, Fanchang, Anhui Province, ISBN 7030235824, 2009