Wikipedia

Longgupon luola

arkeologinen kohde Kiinassa

Longgupon luola (kiin.: 龙骨坡遗址; pinyin: Lónggǔpō yízhǐ) sijaitsee Kiinassa Chongqingin itsehallinnollisen kunnan Wushanin piirikunnassa. Se tuli erityisen kuuluisaksi Wushanin ihmisestä, jonka jäänteitä löydettiin luolasta vuonna 1985. Aluksi sen arveltiin olevan Homo erectus, Homo habilis tai Homo ergaster, mutta nykyään on myös esitetty sen edustavan sukupuuttoon kuollutta apinalajia. Luola on arkeologisesti yksi Kiinan merkittävämpiä tutkimuskohteita, jossa tutkitaan ihmisen leviämistä Itä-Kiinaan.[1][2][3][4][5]

Longgupon luola
龙骨坡遗址
Sijainti

Longgupon luola
Koordinaatit 30°21′25″N, 109°4′50″E
Valtio Kiina
Paikkakunta Wushanissa Chongqingin itsehallinnollisessa kunnassa
Historia
Tyyppi asuinpaikka
Ajanjakso plioseeni tai varhaispleistoseeni
1 960 000–1 000 000 vs

Tutkimushistoria muokkaa

Luolan tutkimista ehdotti löytäjä professori Huang Wanbo vuonna 1984 ja siellä suoritettiin noin 900 m² laajuiset arkeologiset kaivaukset vuosina 1985–1988. Tutkimuksia suoritti pekingiläinen Institute of Vertebrate Paleontology and Paleoanthropology, Chinese Academy of Sciences ja Chongqing National Museum. Kaivauksissa löydettiin alkukantaisen ihmisen hampaiden kappaleita, muutama Gigantopithecuksen hampaita ja alkeellisia kivityökaluja. Paleomagneettinen ajoitusmenetelmä, joka antoi iäksi 1 780 000–1 960 000 vuotta, ja löydetyt Ailuropoda microtan (jättiläispanda) jäänteet antoivat olettaa, että ihmisen jäänteet olisivat varhaispleistoseenin kaudelta. Vuonna 1992 kansainvälinen tutkijaryhmä määritti kohteiden iän käyttämällä elektronien spin-resonanssia (ESR). Kerroksesta 4 löytynyt hirvieläimen hammas ajoitettiin tällä tavalla 750 000–1 020 000 vuotta vanhaksi.[6][3][7]

Vuosina 2003–2006 ranskalais-kiinalainen tutkijaryhmä suoritti luolassa lisäkaivauksia. Kaivauksissa löydettiin muun muassa 854 kiviesinettä, joiden työstämismenetelmiä päästiin tarkastelemaan. Luolasta on muodostunut tärkeä arkeologinen kohde, joka valaisee hyvin ihmisen leviämistä Itä-Kiinaan ja koska kaivauksista löytyi lisää gigantopithecuksen hampaita. Vuonna 2012 julkaistiin kuuden hampaan ajoitustulokset (ERS), jotka mahtuivat ajanjaksolle 1,4–1,8 miljoonan vuotta [8][4], mutta liikkeellä on myös ajoitus haarukkaan 2,0–1,8 miljoonaan vuotta.[5]

Wushanin ihminen muokkaa

Vuonna 1991 julkaistiin tieto, että Wushanin ihminen (kiin.: 巫山人; pinyin: wūshānrén, kirjaimellisesti šamaanivuoren mies) olisi ollut Homo erectuksen alalaji Homo erectus wushanensis [8], jollaisena sitä vieläkin esitetään joissakin teksteissä. Koska ensimmäisinä löydetyt fossiilit olivat vain alaleuan vasen puoli ja kaksi etuhammasta, oli ihmisen lajin määrittäminen hankalaa. Vertailtaessa eri paikkakuntien löytöjä keskenään todettiin, että Longgupon etuhampaat ovat suuremmat kuin Homo erectuksen muilla kiinalaisilla edustajilla. Toisaalta, myös kivityökalujen ikä oli kuitenkin lähes kaksi miljoonaa vuotta ja kun työkalujen valmistustekniikkaa verrattiin itäafrikassa Olduvain rotkosta löydettyyn materiaaliin, huomattiin näiden samankaltaisuus. Itäafrikan kiviaineiston on valmistanut joko Homo habilis tai Homo ergaster. Longgupon kivityökalut olivat selvästi alkeellisempia, kuin Homo erectuksen valmistamat työkalut. Longgupon luolassa on siten saattanut elää ensimmäiset aasialaiset ihmiset.[7][4][5]

Uudet vertailevat tutkimukset ovat heittäneet varjon fossiilien ihmistulkinnalle. Useat tutkijat havaitsivat hampaissa ihmiselle liian primitiivisia piirteitä. Heidän mielestään ne kuuluvat sellaiselle ihmisapinalle, josta olisi kehittynyt oranki mutta joka olisi kuollut sukupuuttoon. Hyvä ehdokas on alueella tuolloin elänyt Lufengpithecus. Jos näin tosiaan on, herää kysymys luolan maaperän stratigrafiasta ja siitä, miten hampaat ja työkalut joutuivat samaan kerrokseen. Nykyään epäillään, että luolan romahduksessa maakerrokset olisivat sekoittuneet ja edellä kuvattujen päätelmien tekeminen olisi siksi mahdotonta.[3][2][1][5]

Homo Sapies muokkaa

Viimeaikaiset kaivaukset ovat tuoneet esille uusia merkkejä ihmisen toiminnasta sekä mahdollisesti Homolle kuuluva hammas. Nyt arvallaan varovaisesti, että asialla olisi ollut Homo Sapiens.[9]

Eläinlöydöt muokkaa

Luolasta oli löytynyt jäänteet 116 eläinlajista, jotka elivät sekä plioseenin että pleistoseenin kausien aikana. Nykyään tunnettuja eläinlajeja olivat majavat, karhut, apinat, tiikerit ja sarvikuonot.[6][7] Hurjin löytö oli sukupuuttoon kuolleen jättiläismäisen apinan gigantopithecus blackin löytyminen, sillä luolasta on löytynyt 14 tälle kuulunutta hammasta ja palanen leukaluuta. Muita luolasta löytyneitä hävinneitä eläinlajeja ovat ailuropoda microta (jättiläispanda), Pachycrocuta licenti (hyeenaeläin), Homotherium ja Nestoritherium (kalikoteerit).[4][10][5]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Handwerk, B.: Early "Human" Is Ape After All, Discoverer Decides, National Geographic News, 17.6.2009
  2. ↑ a b Ciochon, Russell L.: The mystery ape of Pleistocene Asia, Nature, 459: 910-911. doi:10.1038/459910a,2009
  3. ↑ a b c Brown, Peter: Chinese Middle Pleistocene hominids and modern human origins in east Asia, s. 139–140. kirjasta: "Human Roots. Africa and Asia in the Middle Pleistocene". Bristol, Englanti: Western Academic & Specialist Publishers, 2001. ISBN 978-0953541843. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.12.2015). (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Y.M. Hou & L.X. Zhao: An archeological view for the presence of early humans in China, 2010
  5. ↑ a b c d e Norton, Christopher J. & Gao, Xing & Liu, Wu & Braun, David R. & Wu, Xiujie: Central-East China – A Plio-Pleistocene Dispersal Corridor: The Current State of Evidence for Hominin Occupations. (kirjasta "Asian Paleoanthropology: From Africa to China and Beyond") Vertebrate Paleobiology and Paleoanthropology, 2010, s. luku 12. Springer Science+Business Media B.V. doi:10.1007/978-90-481-9094-2_12. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 15.12.2015. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ a b Huang Wanpo & Ciochon, Russell & Gu Yumin, Larick, Roy & Fang Qiren & Schwarcz, Henry & Yonge, Charles & de Vos, John & Rink, William: Early Homo and associated artefacts from Asia. Nature, 16.11.1995, nro 378, s. 275–278. doi:10.1038/378275a0. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.12.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Travel China Guide: Longgupo Pithecanthrope Site & Wushan Man
  8. ↑ a b Institute of Vertebrate Paleontology and Paleoanthropology: Age of Fossil Teeth From Longgupo Cave Determined With Combined ESR/U-Series, 2012
  9. ↑ Institute of Vertebrate Paleontology and Paleoanthropology: Hominins Already Inhabited the Three Gorges Region of South China in Pleistocene, 2012
  10. ↑ Institute of Vertebrate Paleontology and Paleoanthropology: Fossil Teeth of Gigantopithecus Found From Yunnan-Guizhou Plateau, 2012
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Longgupon_luola&oldid=22191101”