Rayleigh’n–Jeansin laki

(Ohjattu sivulta Rayleigh-Jeansin laki)

Rayleigh’n–Jeansin laki on Planckin lain approksimaatio matalilla taajuuksilla. Se kuvaa mustan kappaleen säteilytehoa lämpötilan T ja aallonpituuden funktiona:

Vakio k on Boltzmannin vakio: 1,380 649 · 10–23 J/K.

Laki saadaan, kun oletetaan, että termisessä tasapainossa olevassa sähkömagneettisessa säteilyssä jokaisella mahdollisella taajuusmoodilla on klassinen terminen energia 1/2 kT. Laki johtaa siihen, että pienillä aallonpituuksilla säteilyn energia näyttäisi olevan ääretön. Planck ehdotti, että kullakin taajuusmoodilla energia esiintyy energiakvantin (missä on Planckin vakio (6,626 070 150 · 10–34 J·s) ja taajuus) monikertoina (Planckin laki).

Katso myösMuokkaa