Ratamelonta

Ratamelonta on melonnan kilpalaji, jossa on tarkoituksena edetä kajakeilla tai kanadalaiskanooteilla selkeästi merkityn esteettömän melontaradan läpi mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Ratamelonta kilpailulajina

Ratamelontaa pidetään yhtenä fyysisesti raskaimpana kestävyyslajina. Laji vaatii kovaa voimakestävyyttä, nopeutta sekä aerobista ja anaerobista kestävyyttä. Laji vaatii myös hyvää koordinaatio- ja tasapainokykyä erittäin kapeiden ja kiikkerien kilpakajakkien ja kanoottien takia. Ratamelonnassa kilpaillaan 200, 500, 1 000, 2 500 ja 5 000 metrin matkoilla.

Ensimmäinen ratamelontayhdistys perustettiin vuonna 1924 Kööpenhaminassa ja lajin ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1933 Prahassa. Jo kolme vuotta myöhemmin laji otettiin mukaan olympialaisiin Berliinissä. Olympialajeina ovat miehillä 500 ja 1000 metriä sekä naisilla 500 metriä. MM-kisoissa kilpaillaan lisäksi 200 metrillä, joka tuli ratamelonnan kilpailuohjelmaan 1990-luvulla. Lajin kattojärjestönä toimii nykyisin Kansainvälinen Kanoottiliitto (ICF). Naisten kanoottimelonta tuli MM-kilpailujen ohjelmaan vuonna 2010 ja olympialaisissa se nähtiin ensimmäistä kertaa Tokiossa (2020/2021).

Ratamelonnassa ylivoimaisesti eniten menestystä on saanut kahdeksankertainen olympiavoittaja Birgit Fischer. Maailmanmestaruuksia hänellä on yhteensä 27.

Säännöt

Kalusto

Kansainvälisen Kanoottiliiton hyväksymät alusluokat ovat kajakkiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö (K-1, K-2 ja K-4) ja kanoottiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö (C-1, C-2 ja C-4). Aiemmin kanootilla kilpaileminen oli sallittua vain miehille, mutta nykyisin se on mahdollista myös naisille.

Mitat	K-1	K-2	K-4	C-1	C-2	C-4
Enimmäispituus (cm)	520	650	1100	520	650	900
Vähimmäispaino (kg)	12	18	30	16	20	30

Aikaisempi kajakin vähimmäisleveyssääntö on poistettu kokonaan. Kaikki elektroniset välineet, esimerkiksi sähköllä toimivat vedenpoistolaitteet sekä nopeus-, voima- ja sykemittarit, ovat kiellettyjä kilpailuissa. Kajakkia saa meloa ainoastaan kaksilapaisella melalla ja kanoottia vain yksilapaisella melalla.

Kilpailurata

Kilpailuradan maaliviiva on vähintään 45 metriä pitkä ja kahdella lipulla merkitty. 1 000 metrillä ja sitä lyhyemmillä kilpailumatkoilla radan on oltava suora ja yhdensuuntainen. Suoran matkan kilpailut järjestetään yleensä poijutetulla radalla, jossa on yhdeksän erillistä rataa, joiden väli on yhdeksän metriä. Yli 1 000 metrin kilpailuissa vastapäivään melottavat käänteet ovat kuitenkin sallittuja.

Ratamelonta Suomessa

Suomessa ratamelonnan keskusjärjestönä toimii Suomen melonta- ja soutuliitto.

Kilpailut

Suomessa järjestetään avoimia ratamelontakilpailuja seuraavissa sarjoissa:

Pojat ja tytöt, 10, 12, 14, 16 ja 18 vuotta
Miehet ja naiset, yleinen sarja
Naiset, 35 vuotta
Miehet, 40 vuotta
Miehet ja naiset, 50 vuotta

Suomessa järjestetään mestaruuskilpailut seuraavissa sarjoissa:

Miehet, 200, 500 ja 1 000 metrin matkat (K1, K2, K4, C1 ja C2) ja 5 000 metrin matkat (K1, K2, K4 ja C1)
Naiset, 200 ja 500 m (K1, K2, K4, C1 ja C2) ja 1 000 ja 5 000 m (K1, C1, K2 ja K4)
Pojat, 18 vuotta, 200 ja 500 m (K1, K2, K4, C1 ja C2) ja 1 000 m) ja 5 000 m (K1 ja C1)
Tytöt, 18 vuotta, 200 ja 500 m (K1, K2, K4, C1 ja C2), 1000m ja 5 000 m (K1, C1)
Miehet, 40 ja 50 vuotta, 200, 500, 1 000 ja 5 000 m (K1)
Naiset, 35 ja 50 vuotta, 200, 500, 1 000 ja 5 000 m (K1)

Lisäksi järjestetään nuorisomestaruuskilpailut (NSM; aiemmin NMK) 10, 12, 14 ja 16-vuotiaille. Nuorisomestaruuskilpailuissa kilpaillaan 200, 500 ja 2 500 metrin kilpailuissa kajakeilla (K1, K2, K4) tai kanooteilla (C1, C2).

Katso myös

Maratonmelonta

Aiheesta muualla

Suomen Kanoottiliitto
Kansainvälinen Kanoottiliitto (englanniksi)
Euroopan Kanoottiliitto (englanniksi)
Ratamelonta.net (Arkistoitu – Internet Archive)