Ramirent Oy on yksi Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan johtavista konevuokrausyhtiöistä.[3] Yhtiö vuokraa rakentajille ja teollisuuteen erilaisia koneita ja laitteita ja se kuuluu maailmanlaajuisesti toimivaan ranskalaiseen konevuokrauskonserni Loxamiin[6], joka on maailman kolmanneksi suurin konevuokraaja.[7]Vuonna 2019 Ramirentillä oli noin 2 900 työntekijää, joista Suomessa runsaat 500.[8] Yhtiö toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Puolassa.[3] Venäjällä se toimii yhteisyritys Fortrentin kautta.[9]

Ramirent Oy
Ramirent logo 2018.png
Tunnuslause Gear up[1]
Yritysmuoto Osakeyhtiö[2]
Perustettu 1955 (Rakennusmies)
Perustaja Lauri Jämsä, Kauko Rastas ja Reijo Lepäsmaa
Toimitusjohtaja Erik Bengtsson[2]
Puheenjohtaja Gérard Déprez
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toiminta-alue Pohjoismaat, Baltia, Tšekki, Slovakia ja Puola
Toimiala Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing
Tuotteet vuokraus ja palvelut
Liikevaihto 712 milj. € (2018, konserni)[3]
Henkilöstö 3000 (2020, konserni)[4]
Emoyhtiö Loxam
Tytäryhtiöt Latviassa: Ramirent AS Rigas filiale, Liettuassa: Ramirent AS Vilniaus filialas, Puolassa Ramirent S.A., Norjassa: Ramirent AS, Ramirent Module Systems AS, C6 Invest AS ja Bautas AS, Ruotsissa: Ramirent Internal Services AB, Safety Solutions Jonsereds AB, Ramirent AB ja Ramirent Safe Access AB, Slovakiassa: Ramirent spol. s.r.o., Suomessa: Ramirent Finland Oy Suomi, Tšekin tasavallassa: Ramirent s.r.o. sekä Virossa: Ramirent Shared Services AS ja Ramirent Baltic AS [5]
Omistaja Loxam
Kotisivu www.ramirent.com
Ramirentin työmaaparakkeja Jyväskylässä.

Vuonna 2018 sen liikevaihto oli 712 miljoonaa euroa.[3]

Ramirentin valikoimiin kuuluvat esimerkiksi työmaatilat, nosturit ja telineet. Ramirent on usein mukana jo työmaan suunnitteluvaiheessa, kun pohditaan työvaiheiden järjestämistä mahdollisimman turvallisiksi ja tehokkaiksi.[10]

HistoriaMuokkaa

1955–1959 (Rakennusmies)Muokkaa

Ramirentin historia alkaa vuodesta 1955, jolloin Lauri Jämsä, Kauko Rastas ja Reijo Lepäsmaa, kaikki diplomi-insinöörejä, perustivat yhtiön nimeltä Rakennusmies.[11] Aluksi yritys markkinoi öljylämmittimiä, muottilukkoja[12] ja teräsnauloja, mutta alkoi sitten maahantuoda ranskalaisia Potain-torninostureita, joiden kysyntä kasvoi elementtirakentamisen yleistyttyä.[13]

Muutama vuosi myöhemmin yhtiölle perustettiin sisaryhtiö A-Elementti Oy. Se kehitti ja valmisti rakennuselementtejä. A-kirjain valittiin, että päästäisiin puhelinluetteloissa ym. hakemistoissa alkuun.[14]

1960–1982 (A-Elementti Rakennusmies)Muokkaa

1960-luvulla A-Elementti ja Rakennusmies yhdistettiin. Uuden yhtiön nimeksi tuli A-Elementti Oy Rakennusmies. Viestinnässä alettiin käyttää Rami-hahmoa ja Rami-tunnusta. Rami on lyhennetty Rakennusmiehestä.[14]

1960-luvulla Rakennusmiehen valikoimiin tulivat nosturit, nosturisiirtokalustot ja tilaelementit. Yritys kasvoi ja sen toimintaan kuului niin maahantuontia, valmistusta, koneiden ja laitteiden myyntiä ja vuokrausta kuin asennus- ja huoltopalveluja. Yhtiön tuotantolaitoksissa tehtiin muun muassa betonielementtejä, porrasjärjestelmiä ja terästilaelementtejä.[12]

1983–1989 (A-Elementti Oy Rakennusmies)Muokkaa

 
Ramirentin toimipiste Puolassa.

1980-luvulla yhtiö kasvoi muun muassa ostamalla Rakennuslaite Oy:n, mikä vahvisti sen asemaa erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhtiön tuotevalikoima oli entistä kattavampi ja sillä oli valtakunnallinen vuokrausverkosto. Vuonna 1983 Partek osti A-Elementti Oy Rakennusmiehen osakekannan. Yhtiössä oli pieni osa, jossa tehtiin rakennuskonebisnestä, joka oli Partekin silmissä rönsy. Yhtiön toimitusjohtajana aloitti Erkki Norvio.[11][15]

Vuonna 1988 Moskovaan perustettiin yhteisyritys.[16][11]

1990–2001 (A-Rakennusmies)Muokkaa

Yhtiön nimi lyhennettiin A-Rakennusmieheksi.[14] A-Rakennusmies oli Partekin ja YIT:n omistama yhteisyritys, joka vuokrasi ja myi rakennuskoneita ja -laitteita.[17]

1990-luvun lama koetteli Suomessa erityisesti rakennusalaa. Norvio esitti konevuokrauksen kasvattamista maahantuonnin ja myynnin kustannuksella.[15] A-Rakennusmies alkoi rohkeasti ostaa vaikeuksissa olevia kilpailijoitaan.[16] Yritysostoihin kuuluivat Hytec Oy, Starckjohann-Telko, Tallberg Rakennustekniikka Oy ja Betox Oy.[11] Vuonna 1992 ostettu kuopiolainen Monivuokraus Ky teki A-Rakennusmiehestä alan suurimman yrityksen Suomessa. Monivuokrauksella oli 60 toimipistettä 35 paikkakunnalla. [17]

Yritys halusi kansainvälistyä, sillä riippuvuus vain yhden maan rakennusmarkkinoista oli iso riski. 1990-luvun puolivälissä liiketoimintaa laajennettiin Venäjällä ja Baltian maissa: Moskovaan, Pietariin ja Tallinnaan perustettiin vuokraamot.[16][11] Vuoteen 1995 mennessä yhtiö oli pelkistynyt puhtaasti konevuokrausyhtiöksi. Partek päätti irrottautua rakennustuoteteollisuudesta ja myi siksi A-Rakennusmiehen yrityksen toimivalle johdolle.[16] Johto uskoi, että lama oli pakottanut rakennusliikkeet ohentamaan tasettaan. Kaluston hankkiminen vuokraamalla kasvattikin suosiotaan.[15]

Vuonna 1998 A-Rakennusmies listautui Helsingin pörssiin.[13] Yhtiö oli Suomen suurin rakennuskoneiden vuokraaja ja se harjoitti myös teknistä kauppaa. Yhtiö toimi Suomessa yli 50 paikkakunnalla. Ulkomaiset toimipisteet sillä oli Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa ja Riiassa.[18]

2000-luvun alussa A-Rakennusmies oli alan suurin toimija Suomessa.

Tammikuussa 2001 A-Rakennusmiehen tytäryhtiö A-Rakennusmies East osti Latviasta maan johtavan muottivuokrausalan yrityksen Viatehin ja Puolasta nostinvuokraamo Mastrentin.[19]

2001–2019 (Ramirent Oyj)Muokkaa

 
Pääkonttorin torninosturi jouluvaloissa.

Vuonna 2001 yrityksen uudeksi nimeksi tuli Ramirent Oyj, mikä sopi paremmin kansainvälisille markkinoille ja kuvasi myös paremmin yhtiön toimialaa. Ramirent vuokrasi teollisuudelle ja rakentajille esimerkiksi maansiirtokoneita, torninostureita ja pieniä poria. Ramirent-nimi muodostettiin Rakennusmiehestä alkukirjaimista ja englanninkielisestä vuokraa tarkoittavasta sanasta rent.[20]

Ramirent osti Telineykköset Oy:n ja Uudenmaan Telinepiste Oy:n, joista syntyivät telineisiin erikoistut Teline-Rami Oy ja Rami-Cranes Oy, jonka painopiste on torninostureissa ja hisseissä. Sittemmin Ramirentistä erotettiin Ramirent Finland Oy.[12] Ulkomailla Ramirent toimi muun muassa Baltiassa, Puolassa, Unkarissa ja Ukrainassa.[11] Norjasta ostettiin Bautas AS ja Ruotsista Stavdal i Sverige Ab, ja Ramirent yhdistyi ruotsalaisen Altima AB:n kanssa.[11][16]

Vuonna 2006 Ramirent oli Euroopan toiseksi suurin rakennuskonevuokraamo. Yhtiön liikevoitto ennen veroja oli 103 miljoonaa euroa, yli kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin (vajaat 49 miljoonaa). Yhtiöllä oli kahdessatoista maassa 288 toimipistettä ja vähän yli 3 000 työntekijää. [21]

Vuonna 2008 Ramirent osti enemmistöosuuden OTS Bratislava -yhtiöstä. Se on Slovakian johtava konevuokrauspalveluja rakennusyhtiöille tarjoava yritys, jolla on koko maan kattava toimipisteverkosto ja 135 työntekijää.[22] Laajennusten myötä Ramirentistä tuli Euroopan toiseksi suurin rakennuskoneiden vuokrausta harjoittava yhtiö.[16] Markkinajohtaja se oli Pohjoismaissa ja Itä-Euroopan markkinoilla.

Vuonna 2009 Ramirent sai toimitusjohtajakseen ruotsalaisen kauppatieteiden maisterin Magnus Rosénin, joka toimi aiemmin muun muassa Cramon varatoimitusjohtajana. Rosénin työ alkoi saneerauksilla.[23]

Yhtiöllä oli 2010-luvun alussa 360 toimipistettä kolmessatoista maassa Euroopassa, 3 900 työntekijää ja 700 miljoonan euron liikevaihto.[16] Vuonna 2010 Ramirent osti Havatorin henkilönostimiin liittyvän liiketoiminnan. Yhtiöt tekivät myös viiden vuoden vuokraussopimuksen. Yhteistyötä ne tekevät Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.[24] Vuonna 2010 Ramirent Finlandin liikevaihto oli 137 miljoonaa euroa ja yhtiö työllisti noin 600 henkilöä ja se toimi 84 toimipisteessä. Koko Ramirent-konsernin liikevaihto oli 531 miljoonaa euroa ja sillä oli 3 000 työntekijää 13 maassa (Pohjoismaissa ja Keski- ja Itä-Euroopassa).[25]

Vuonna 2011 Ramirent osti Suomen Sääsuojan koko osakekannan. Vuonna 2005 perustettu yritys tarjosi rakennustelineiden ja sääsuojien vuokrauspalveluita ja sillä oli pääkonttori Tuusulassa ja toimipiste Porissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli lähes 6 miljoonaa euroa.[25]

Ramirentilla ja Cramolla oli Venäjällä ja Ukrainassa toimiva yhteisyritys Fortrent, jonka omistuksen ne jakoivat tasan. Vuonna 2012 yhteisyrityksen liikevaihto oli noin 52 miljoonaa euroa, ja sillä oli 400 työntekijää 22 toimipisteessä.[26] Yhteisyrityksen liiketoiminta muodostui Ramirentin toiminnoista Venäjällä ja Ukrainassa ja Cramon Venäjän-toiminnoista, pois lukien Kaliningradin alue, joka kuuluu Cramon Liettuan liiketoiminnan alaisuuteen. Koska Cramon toiminta alueilla oli pienempää (9 toimipistettä, joiden liikevaihdon arvioitiin vuonna 2012 olevan noin 19 miljoonaa euroa), se maksoi noin 9,2 miljoonaa euroa Ramirentille, jolla oli 13 toimipistettä ja 6 kumppaneiden kanssa operoitavaa toimipistettä. Yritys oli johtava konevuokrauspalveluiden tuottaja Venäjällä ja Ukrainassa[27].

Vuonna 2014 Ramirent osti yleiskonevuokrausliiketoiminnan Savonlinnan Rakennuskonevuokraamo Oy:ltä, joka oli konevuokrausalalla markkinajohtaja Savonlinnassa ja Joensuussa.[28]

Vuonna 2015 konsernin liikevaihto oli 636 miljoonaa euroa [29] ja 80 prosenttia sen liikevoitosta syntyi Suomessa ja Ruotsissa.[30] Työntekijöitä sillä oli kymmenessä maassa 2 654.[31]

Vuonna 2016 toimitusjohtaja Magnus Rosénin seuraajaksi nimitettiin Tapio Kolunsarka, joka toimi silloin metsäkonserni UPM:n Raflatac-liiketoiminta-alueen johtajana.[32] Hallituksen puheenjohtaja Ulf Lundahlin mukaan nimitykseen vaikuttivat Kolunsaran strateginen kyky ja näytöt johtamisesta suuressa organisaatiossa.[29]

Kesäkuussa 2017 Ramirent myi Norjan Enebakkissa sijainneen teollisuuskiinteistön, jonka se oli ostanut edellisenä vuonna. Samalla se teki sopimuksen kiinteistön takaisin vuokraamisesta. Kaupan taustalla on Ramirentin periaate vuokrata yhtiön käyttämät operatiiviset tilat. Kiinteistöön haluttiin rakentaa moderni toimipiste, joka yhdistää Oslon alueen neljä kalustokeskusta ja parantaa toimitusketjun tehokkuutta ja asiakaspalvelun laatua.[33] Ramirent oli Suomen markkinajohtaja konevuokrauksessa noin 30 prosentin osuudellaan[10][34]

Helmikuussa 2018 Norjan puolustusvoimat vuokrasi Ramirentiltä 8 miljoonalla eurolla siirtokelpoiset toimisto- ja asuintilat Norjan Evenesiin lentotukikohdan rakennushankkeeseen.[35] Heinäkuussa Ramirent kertoi myyvänsä pääomasijoittajalle Siirtokelpoiset tilat -liiketoimintansa 53 miljoonalla eurolla.[36] Joulukuussa Ramirent ja Cramo kertoivat lopettavansa Fortrentin Ukrainan liiketoiminnot vuonna 2019. Liiketoimintaa Venäjällä päätettiin jatkaa.[37] Joulukuussa Ramirent osti 21 miljoonalla eurolla SRV:ltä SRV Kalusto Oy:n, jonka uudeksi nimeksi tuli Rami Kalusto Oy. Kaupan myötä SRV alkoi vuokrata kalustoa Ramirentiltä.[38] Ramirent toimi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Se oli yksi Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan johtavista konevuokrausyhtiöistä. Sen liikevaihto oli 712 miljoonaa euroa ja tulos 107 miljoonaa euroa. Työntekijöitä sillä oli 2 900 ja sen konevuokraamoverkostossa oli 294 toimipistettä.[3]

Huhtikuussa 2019 Ramirent osti konevuokrausyhtiö Stavdalin, joka toimi 11 Ruotsin kaupungissa sekä Oslon seudulla Norjassa. Kaupan arvo oli noin 158 miljoonaa euroa.[39] Ramirent sopi myös Rocla Solutionsin työmaatilojen vuokraukseen keskittyvän liiketoiminnan ostosta.[40] Kesäkuussa ranskalainen konevuokrausyhtiö Loxam teki julkisen ostotarjouksen Ramirentistä noin 970 miljoonalla eurolla. Loxamin liikevaihto vuonna 2018 oli 1 483 miljoonaa euroa ja sillä oli noin 8 000 työntekijää. Loxamilla oli yli 750 konevuokraamon verkosto, joka toimi 13 Euroopan valtiossa, sekä konevuokraamoita Lähi-idässä, Marokossa ja Brasiliassa. Yhdistymisen myötä syntyi konevuokraustoimija, jolla oli Euroopan laajin konevuokraamojen verkosto (yli 1 000 konevuokraamoa) ja monipuolisin kalusto (yli 600 000 yksikköä).[3] Ostotarjous toteutui heinäkuussa.[41] Vuodesta 2016 Ramirentin toimitusjohtajana toiminut Tapio Kolunsarka irtisanoutui elokuussa.[6] Hän jatkoi yhtiössä vuoden loppuun asti.[42] Ramirent poistui Helsingin pörssistä joulukuussa.[43]

2020– (Ramirent Oy)Muokkaa

Tammikuussa 2020 Ramirentin uutena toimitusjohtajana aloitti Erik Bengtsson, joka oli ollut Ramirentissä johtajana syyskuusta 2018 lähtien vastaten Ramirentin Ruotsin toiminnoista sekä konsernin kalustosta ja hankinnoista.[42]

OrganisaatioMuokkaa

Ramirentilla on neljä maantieteellistä segmenttiä:

  • Ruotsi
  • Suomi
  • Norja ja
  • Itä-Eurooppa (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekin tasavalta ja Slovakia)[44]

Vuonna 2019 Ramirentillä oli noin 2 900 työntekijää, joista Suomessa runsaat 500.[8] Venäjällä Ramirent toimii yhteisyritys Fortrentin kautta, josta Ramirent omistaa 50 % ja Cramo 50 %.[9] [37]

Kesällä 2020 LOXAM S.A.S. omisti noin 99,2 prosenttia Ramirentin osakkeista, loput osakkeet omisti Ramirent Oyj itse.[45]

JohtoMuokkaa

Ramirentin toimitusjohtajana on toiminut tammikuusta 2020 alkaen Erik Bengtsson.[42]

Vuonna 2019 Ramirentin hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Gérard Déprez, Stéphane Hénon ja Patrick Bourmaud.lähde?

MarkkinatMuokkaa

Ramirentin päätuotteita ovat vuokraus ja niihin liittyvät palvelut. Ramirent vuokraa esimerkiksi erilaisia kulunvalvontalaitteita, raskaita koneita, moduuleja ja laitteita, kevyitä laitteita, kuten turvavarusteita sekä sähkö- ja lämmitysjärjestelmiä.[46] Ramirentin palveluihin taas kuuluu esimerkiksi työmaiden suunnittelua, kunnonvalvontaa, kuljetusta, tankkauspalvelua, sekä turvallisuussuunnittelua ja -koulutuksia.[47]

Yksityisten kotitalouksien lisäksi Ramirentin asiakkaat toimivat muun muassa julkisella sektorilla, rakennusteollisuudessa, energiasektorilla, ilmailussa, öljy- ja kaasusektorilla ja laivanrakennuksessa.[48] Toukokuussa 2017 toimitusjohtaja Kolunsarka arvioi, että runsaat puolet Ramirentin liikevaihdosta kertyy rakentamisesta, minkä lisäksi myös teollisuus ja palvelusektori ovat isoja vuokralaitteiden ja -palvelujen käyttäjiä.[10]

Tyypillinen teollisuusasiakas on yritys, joka tarvitsee väliaikaisesti kunnossapito- tai laajennustöitä varten esimerkiksi nostimia, turvallisuuslaitteita ja valaistusta.[10] Esimerkiksi kiinteistöyhtiö Vasakronan AB osti Ramirentiltä 30 miljoonan euron arvosta konevuokrauspalveluja Sergelhuset-hankkeeseen Tukholmaan. Rakennuskokonaisuuteen kuului kolme rakennusta, kolme katua ja Sergelin tori.[49] Vuonna 2017 Ramirent oli rakentamassa Hiihdon MM-kisoja Lahdessa[50], jonne se toimitti muun muassa aitoja, sähköjä, valaistusta sekä saniteetti- ja pukeutumistiloja.[10]

Ramirentin pitkäaikaisiin asiakkaisiin kuuluu muun muassa NCC[51] ja Meyer Turku, jolle Ramirent on tarjonnut telakan alueen teline- ja sääsuojatöitä, huoltosähkötoimintoja, nostinvuokrausta ja digitaalisia palveluita.[52]

TunnustuksiaMuokkaa

  • Vuonna 2014 Ramirent sai ”Vuoden turvallisuuskampanja” -palkinnon vuotuisessa Euroopan kone- ja laitevuokrausjärjestön (ERA) tapahtumassa Amsterdamissa. ”The European Rental Awards” -kilpailu järjestettiin yhteistyössä International Rental News Magazine -lehden kanssa.[53][54]
  • Vuonna 2016 Ramirent voitti rakennuskonserni Skanskan järjestämän ideakilpailun työturvallisuuden parantamisesta. Ramirentin idea oli nostimien koneohjaus, jonka avulla vain pätevät henkilöt saavat kortin avulla käynnistettyä nostimen. [10]

YhteiskuntavastuuMuokkaa

Ramirent on mukana ympäristöministeriön ja Teknisen kaupan liiton Green deal -sopimuksessa, jolla halutaan vähentää työkoneista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Se on sitoutunut lisäämään kalustossaan sähköisten vastapainotrukkien, pyöräkuormaajien ja nostimien osuutta. Tammikuussa 2020 70 prosenttia sen henkilönostimista oli sähkökoneita ja vuoteen 2025 mennessä osuus haluttiin nostaa 90 prosenttiin. Samaan aikaan pyöräkuormaajien osuutta haluttiin kasvattaa 5 prosentista 30 prosenttiin ja vastapainotrukkien osuus 36 prosentista 70 prosenttiin.[55]

Ramirent on tehnyt yhteistyötä urheilujärjestö Valon ja sittemmin myös Suomen Olympiakomitean kanssa, johon Valo yhdistyi tammikuussa 2017.[56] Esimerkiksi Uimaliiton ja Suomen Jousuampujain liiton jäsenseurat voivat vuokrata Ramirentin tapahtumarakentamisen kalustoa ja välineitä 65 prosentin alennuksella.[57] [58] Yhteistyöllä halutaan edistää suomalaisten urheilutapahtumien laatua ja ekologisuutta.[56]

LähteetMuokkaa

  1. Gear Up. – What is it all about? www.ramirent.com. Viitattu 11.8.2020.
  2. a b Kauppalehti: Ramirent Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 7.8.2020.
  3. a b c d e f Ranskalainen konevuokrausyhtiö Loxam ostamassa Ramirentin - kauppasumma lähes miljardi euroa Rakennuslehti. 10.6.2019. Viitattu 7.8.2020.
  4. This is Ramirent www.ramirent.com. Viitattu 17.8.2020.
  5. Tilinpäätös 2016 Ramirent Oyj. Viitattu 21.8.2017.
  6. a b Ramirentin toimitusjohtaja Tapio Kolunsarka irtisanoutuu Yle Uutiset. Viitattu 7.8.2020.
  7. Olli Herrala: Ramirentin ostaja uskoo alan yrityskauppojen jatkuvan – "Emme tarkastele Ramirentin arvoa lyhyen tähtäimen pörssikulmasta" Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 11.8.2020.
  8. a b Konevuokraaja Ramirentin myynti ranskalaiselle Loxamille varmistumassa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 7.8.2020.
  9. a b Fortrent - Johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrausyritys Fortrent. Viitattu 21.8.2017.
  10. a b c d e f Digitalisaatio, työturvallisuus – Konevuokrauksen pihvi paistuu yllättävissä paikoissa Talouselämä. Viitattu 24.8.2017.
  11. a b c d e f g Historia 21.10.2013. Ramirent. Viitattu 21.10.2013.
  12. a b c Historia 21.10.2013. Ramirent. Viitattu 21.10.2013.
  13. a b Vuokrausyhtiö Ramirent ei tavoitellut Cramoa Helsingin Sanomat. 21.10.2005. Viitattu 11.8.2020.
  14. a b c Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
  15. a b c ONNITTELEMME | Betonimylläristä tuli kauppaneuvos Helsingin Sanomat. 6.12.2005. Viitattu 11.8.2020.
  16. a b c d e f g Mika Skippari: Kauppaneuvos Erkki Norvio (1945–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 21.10.2013
  17. a b A-Rakennusmies osti pesältä Monivuokrauksen liiketoimintaa Helsingin Sanomat. 15.10.1992. Viitattu 11.8.2020.
  18. LYHYESTI | A-Rakennusmies harkitsee listautumista pörssiin Helsingin Sanomat. 27.1.1998. Viitattu 11.8.2020.
  19. A-Rakennusmies ostoksilla Baltiassa Helsingin Sanomat. 19.1.2001. Viitattu 11.8.2020.
  20. Kyllä nimi firmaa pahentaa Helsingin Sanomat. 20.4.2001. Viitattu 11.8.2020.
  21. Antti Mikkonen: Ramirent tuplasi voiton ja osingon Talouselämä. Viitattu 7.8.2020.
  22. Ramirent osti Slovakian johtavan konevuokraajan 9.1.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2013.
  23. Ramirent sai vetäjän Ruotsista 18.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2013.
  24. Ramirent ostaa Havatorin henkilönostimet 19.5.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2013.
  25. a b Ramirent ostaa Suomen Sääsuojan T&T. Viitattu 18.8.2017.
  26. Ramirent ja Cramo yhdistyvät Venäjällä ja Ukrainassa 31.10.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2013.
  27. Cramo ja Ramirent hakevat etumatkaa Venäjällä - perustavat yhteisen konevuokraamon 31.10.2012. Tekniikka & Talous. Viitattu 4.11.2013.
  28. Ramirent vankistaa asemaansa Itä-Suomessa karjalainen.fi. Viitattu 18.8.2017.
  29. a b Ramirent löysi uuden toimitusjohtajan UPM:stä Keskisuomalainen. Viitattu 18.8.2017.
  30. Tarkkana Cramo, täältä tulee Ramirent – konevuokraajien kaksintaistelu jatkuu Talouselämä. Viitattu 21.8.2017.
  31. Tapio Kolunsarka Ramirentin toimitusjohtajaksi ts.fi. Viitattu 24.8.2017.
  32. Ramirent saa uuden toimitusjohtajan UPM:n johtoryhmästä Ilta-Sanomat. 23.2.2016. Viitattu 18.8.2017.
  33. Ramirent myy teollisuuskiinteistön Norjassa | Rakennuslehti Rakennuslehti. 26.6.2017. Viitattu 18.8.2017.
  34. Vain markkinajohtajuus kelpaa – Kutistaako Cramo itsensä pois Ramirentin rinnalta? Talouselämä. Viitattu 21.8.2017.
  35. Antti Mustonen: Ramirent nappasi Norjan puolustusvoimilta ison sopimuksen - Toimittaa vuokratiloja lentotukikohdan rakennukselle Kauppalehti. Viitattu 7.8.2020.
  36. Ahti Terhemaa: Ramirent myy siirtokelpoiset tilat pääomasijoittajalle 53 miljoonalla eurolla Kauppalehti. Viitattu 7.8.2020.
  37. a b Cramo ja Ramirent lopettavat yhteisyritys Fortrentin Ukrainan-liiketoiminnot Rakennuslehti. 20.12.2018. Viitattu 7.8.2020.
  38. Olli Harma: SRV myy kalustevuokrausta Ramirentille Kauppalehti. Viitattu 7.8.2020.
  39. Ramirent ostaa Ruotsissa ja Norjassa toimivan Stavdalin yli 150 miljoonan euron kaupalla Rakennuslehti. 8.4.2019. Viitattu 10.8.2020.
  40. Jyri Tuominen: Ramirent ostaa Rocla Solutionsin työmaatilaliiketoiminnan Kauppalehti. Viitattu 7.8.2020.
  41. Laura Lähdevuori: Loxam: ”Tarjous ostaa Ramirent on ollut menestyksekäs” Arvopaperi. Viitattu 7.8.2020.
  42. a b c Ramirent nimitti uuden toimitusjohtajan Rakennuslehti. 5.12.2019. Viitattu 7.8.2020.
  43. Arvopaperi: Ramirent Oyj hakee osakkeidensa poistamista Nasdaq Helsingin pörssilistalta Arvopaperi. Viitattu 11.8.2020.
  44. Arvopaperi: Ramirentin oikaistu, uuden segmenttijaon mukainen taloudellinen informaatio Arvopaperi. Viitattu 11.8.2020.
  45. Suurimmat omistajat www.ramirent.com. Viitattu 7.8.2020.
  46. Ramirent www.ramirent.fi. Viitattu 11.8.2020.
  47. Ramirentin palvelut www.ramirent.fi. Viitattu 11.8.2020.
  48. Asiakkaat - Ramirent www.ramirent.com. Viitattu 21.8.2017.
  49. Ahti Terhemaa: Ramirent toimittaa 30 miljoonalla konevuokrauspalveluja Sergelhuset-rakennushankkeeseen Ruotsissa Kauppalehti. Viitattu 7.8.2020.
  50. Ramirent MM-kisojen tapahtumarakentajaksi Lahti2017 – Juhlakisat. 31.10.2016. Viitattu 18.8.2017.
  51. Jyri Tuominen: Ramirent toimittajaksi suureen liikenneprojektiin Ruotsissa Kauppalehti. Viitattu 7.8.2020.
  52. Anna Juvonen: Ramirent kehittämään Turun telakan digipalveluita Kauppalehti. Viitattu 7.8.2020.
  53. Palkinnot – Ramirent www.ramirent.com. Viitattu 21.8.2017.
  54. Ramirent Wins Safety Award at European Rental Show rermag.com. Viitattu 21.8.2017. (englanniksi)
  55. Tekniikan Maailma tekniikanmaailma.fi. Viitattu 17.8.2020.
  56. a b Ramirent jatkaa urheiluyhteisön tapahtumaratkaisujen kumppanina Suomen Olympiakomitea. 17.11.2016. Viitattu 18.8.2017.
  57. Seuroille iso alennus tapahtumarakentamiseen www.uimaliitto.fi. Viitattu 18.8.2017.
  58. Ramirent-yhteistyö - Suomen Jousiampujain Liitto ry www.sjal.fi. Viitattu 18.8.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa