Rametti (engl. ramet) on kasviyksilön osa, joka pystyisi elämään myös itsenäisenä kasviyksilönä. Koko kasviyksilöä eli emokasvia kaikkine rametteineen kutsutaan genetiksi (engl. genet). Genomiltaan kaikki rametit ovat emokasviinsa nähden identtisiä.

Kaaviokuva emokasvista ja kahdesta vasemmalle rönsyn päähän syntyneestä rametista
Rantaleinikki (Ranunculus reptans), jolla emokasvi ja neljä ramettia

Rametit ovat yhteydessä emokasviinsa sekä toisiinsa joko rönsyjen tai juuriston kautta ja näitä rönsyjä tai juuria kasvi voi käyttää eri aineiden varstoina tai kuljetusväylinä. Emokasvi voi siirtää rameteilleen esimerkiksi vettä ja ravinteita, minkä ajatellaan auttavan kasvia pärjäämään paremmin ympäristössä, jossa sen tarvitsemat aineet ovat epätasaisesti jakautuneita. Tällainen aineiden kuljetusmahdollisuus voi tehdä kasvista kasvupaikallaan paremman kilpailijan ja se voi mahdollisesti myös levitä tehokkaammin.

Rametteja muodostavista kasveista voidaan erottaa kaksi ääripäätä muodostavaa tyyppiä: toiset kasvit pyrkivät muodostamaan rameteista erillisiä, itsenäisiä yksilöitä ja toiset taas pyrkivät säilyttämään emokasvin ja ramettien väliset yhteydet ramettien koko eliniän ajan. Eri kasvilajit muodostavat vuoden aikana myös eri määriä uusia rametteja.

LähteetMuokkaa

  • Benedek, V. & Englert, P., 2019: The effect of ramet mortality on clonal plant growth — Theory in Biosciences, vol. 138, s. 215–221, DOI:10.1007/s12064-019-00274-6 (englanniksi)