Rakham Punaisen aarre

Rakham Punaisen aarre on sarjakuvataiteilija Hergén luoma 12. Tintin seikkailut -sarjakuva. Tarina on suora jatko-osa Yksisarvisen salaisuudelle.[1] Tarinassa esiintyy ensi kerran professori Tuhatkauno. Rakham Punaisen aarteessa Tintti on muun muassa Tuhatkaunon keksimässä sukellusveneessä ja troolarissa etsimässä aarretta.

Rakham Punaisen aarre
Le Trésor de Rackham le Rouge
Alkuperäisteos
Kirjailija Hergé
Kuvittaja Hergé
Kansitaiteilija Hergé
Julkaistu Sarjana 1943 Le Soir Jeunesse-lehdessä, albumina 1944
Suomennos
Kustantaja Otava
Julkaistu 1976
Ulkoasu Heikki ja Soile Kaukoranta
Sivumäärä 62
ISBN 9789511215004
Sarja: Tintti
Edeltävä Yksisarvisen salaisuus
Seuraava Seitsemän kristallipalloa
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

WSOY julkaisi albumin vuonna 1962 nimellä Merirosvon aarre.[2] Vuonna 1976 Otava julkaisi albumin Heikki ja Soile Kaukorannan suomentamana nimellä Rakham Punaisen aarre.[1][3]

Juoni muokkaa

Tarina on jatkoa albumin Yksisarvisen salaisuus tapahtumille. Tintti ja kapteeni Haddock valmistelevat retkikuntaa Haddockin esi-isälle, ritari François de Hadoquelle, kuuluneen purjelaiva Yksisarvisen uppoamispaikalle toivoen löytävänsä sieltä laivan vallanneelle merirosvo Rakham Punaiselle kuuluneen aarteen. Tieto heidän suunnitelmistaan tulee julkisuuteen, jolloin useat ihmiset yrittävät väittää olevansa Rakham Punaisen jälkeläisiä. Lisäksi huonokuuloinen tiedemies, professori Tuhatkauno, esittelee hain näköisen sähköllä toimivan sukellusveneen ja suosittelee sitä Tintille ja Haddockille, jotka kuitenkin kieltäytyvät ehdotuksesta.

Tintin ja Haddockin lähtiessä troolari Siriuksella matkaan, Dupont ja Dupond liittyvät mukaan kilpailevien aarteenetsijöitä varalta. Pian lähdön jälkeen ilmenee, että Tuhatkauno oli mukana aluksessa ja oli vaihtanut Haddockin viskilaatikoiden tilalle laatikot, jotka sisälsivät hänen sukellusveneensä osat. Haddock uhkaa ensin heittää Tuhatkaunon yli laidan, mutta päättää lopulta antaa tämän tulla mukaan.

Tulkittuaan Yksisarvisen hylyn sijainnista kertovia pergamentteja jonkin aikaa, he päätyvät eräälle saarelle, josta löytävät jäännökset veneestä, jolla de Hadoque souti pois Yksisarvisesta. Saarelta löytyy myös sen entisten asukkaiden kalloja sekä papukaijoja, jotka ovat sukupolvesta toiseen säilyttäneet de Hadoquen letkautukset. He löytävät Tuhatkaunon sukellusveneellä Yksisarvisen hylyn, mutta aarteen sijaan he löytävät vain rasian täynnä vanhoja pergamentteja, laivan keulakuvan sekä suuren määrän jamaikalaista rommia. Retkikunta päättää lopulta palata Belgiaan.

Muutaman päivän kuluttua Tuhatkauno saapuu paikalle ja kertoo saaneensa vanhoista pergamenteista selville, että François de Hadoque omisti Moulinsartin linnan, jossa Lintusen veljekset olivat asuneet. Mutta nyt linna oli pakkohuutokaupattavana. Tuhatkauno oli kuitenkin saanut myytyä sukellusveneensä oikeudet valtioille hyvään hintaan ja auttoi kapteeni Haddockia lunastamaan linnan itselleen. He tutkivat linnan kellaria, joka oli täynnä Lintusten antiikkiesineitä. Niiden joukossa on Pyhää Johannesta esittävä patsas. Tintti tajuaa juuri patsaan olevan Yksisarvisen pienoismallien sisältämien pergamenttien lorussa mainittu "kotkan risti", sillä Johannesta kutsuttiin myös Patmoksen kotkaksi. Patsaan jaloissa on maapallo, jonka he avaavat painamalla Yksisarvisen uppoamispaikan lähellä sijaitsevaa saarta, ja sisältä löytyy Rakham Punaisen aarre. Yksisarvisen hylystä löytyneet esineet asetetaan näytteille linnan saleihin ja lopuksi Tintti, kapteeni Haddock ja professori Tuhatkauno toteavat "Loppu hyvin, kaikki hyvin", vaikkakin Tuhatkaunon huonokuuloisuus teki tilanteesta hieman koomisen.

Lähteet muokkaa

  1. a b Rakham Punaisen aarre kirjasampo.fi. Viitattu 10.8.2022.
  2. 'Merirosvon aarre' Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Arkistoitu 18.12.2012. Viitattu 3.7.2012.
  3. 'Rakham Punaisen aarre' Suomen kansallisbibliografian sivuilla Fennica. Arkistoitu 18.12.2022. Viitattu 3.7.2012.
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.