Rajakomendantti
Rajakomendantti oli Suomen rajavartiolaitoksen alaosaston eli rajavartioston päällikkö. Hän johti joukko-osaston komentajana rajan vartiointia, henkilöstön koulutusta, puolustusvalmiutta sekä huolehti joukkonsa kurista. Rajakomendantilla oli kiireellisissä tilanteissa oikeus käskyttää kaikkia piirinsä viranomaisia.[1] Rajakomendanttia vastaava myöhempi virkanimike on rajavaltuutettu.[2]
Viipurin läänistä erotettiin lokakuussa 1918 Suomen ja Venäjän rajamaaksi nimetty alue, jonka hallinnosta vastasi rajamaan komendantti. Hän oli sotilashallinnon alainen virkamies. Rajamaahan kuuluivat Kivennavan, Koiviston, Kuolemajärven, Metsäpirtin, Muolaan, Raudun, Terijoen ja Uudenkirkon Vl pitäjät. Rajamaan komendantti johti rajamaan komendanttivirastoa ja hänen käytettäväksi asetettuja rajavartiosotilaita.[3]
Vuonna 1920 tuli käyttöön uusi virkanimike. Silloin Karjalan kannaksen rajamaahan kuului koko sotatilaan julistettu alue. Sitä johti sotaministerin käskyvallan alainen rajakomendantti. Hänen alaisuudessaan toimivat alueen poliisiviranomaiset, elintarve- ja majoituslautakunnat, tulliviranomaiset ja etsivän keskuspoliisin virkailijat sekä alueella olevat suojeluskuntajärjestöt. Tavoitteena oli rajan vartiointi sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito.[4]
Tasavallan presidentti julisti eräät osat Suomen kaakkoista maa- ja vesialuetta väliaikaiseen poikkeustilaan 1920. Sen ylimmäksi valvojaksi perustettiin kaakkoiseen rajamaahan komendantin toimi. Rajamaan komendantin, hänen apulaisensa ja kaksi piirikomendanttia nimitti sisäasiainministeri. Kaakkoinen rajamaa jaettiin kolmeen piiriin, jotka olivat eteläinen eli Kannaksen piiri, keskimmäinen eli Laatokan piiri ja pohjoinen eli Salmin piiri.[5]
Vuonna 1931 annetun lain rajavartiolaitoksesta mukaan rajavartiolaitokseen voitiin perustaa muun muassa rajakomendantin virkoja.[6] Jokaisessa neljässä vakinaisessa rajavartiostossa toimi rajavartioston komentajana rajakomendantti, jonka tuli huolehtia puolustusvalmiudesta, koulutuksesta, kurista, järjestyksestä ja taloudenhoidosta.[7] Vuonna 1936 perustettiin rajavartiolaitokseen yksi uusi rajakomendantin virka.[8]
Vuonna 1944 annettu laki rajavartiolaitoksesta ei enää mahdollistanut rajakomendantin virkojen perustamista, vaan sen mukaan uusi virkanimike oli rajavartioston komentaja.[9] Merivartiolaitoksessa ei ollut rajakomendantin virkoja.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ Iso tietosanakirja. (Osa 10, palsta 998, hakusana rajakomendantti) Helsinki: Otava, 1936.
- ↑ Uusi tietosanakirja. (Osa 16, palsta 658, hakusana rajavaltuutettu) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.
- ↑ Asetus Viipurin läänistä väliaikaisesti eroitettavasta ja alempana määritellyissä asioissa sotilashallinnon alaiseksi asetettavasta raja-alueesta sekä tämän rajamaan komendanttiviraston muodostamisesta ja toimivallasta, Suomen asetuskokoelma 150/1918.
- ↑ Asetus Karjalan kannaksen rajakomendantin johtosäännön vahvistamisesta, Suomen asetuskokoelma 126/1920.
- ↑ Valtioneuvoston päätös, joka sisältää johtosäännön kaakkoisen rajamaan komendantille, Suomen asetuskokoelma 317/1920.
- ↑ Laki rajavartiolaitoksesta, Suomen asetuskokoelma 135/1931.
- ↑ Asetus rajavartiolaitoksesta, Suomen asetuskokoelma 28/1932.
- ↑ Asetus eräiden uusien virkojen ja toimien perustamisesta rajavartiolaitokseen, Suomen asetuskokoelma 163/1936.
- ↑ Laki rajavartiolaitoksesta, Suomen asetuskokoelma 980/1944.
- ↑ Laki merivartiolaitoksesta, Suomen asetuskokoelma 151/1930.