Raatihuoneentori (Viipuri)

aukio Viipurissa

Raatihuoneentori (ven. Соборная площадь, Sobornaja ploštšad eli "Katedraalinaukio") on Viipurin keskustassa sijaitseva aukio. Sen keskeisin rakennus on Viipurin ortodoksisen hiippakunnan entinen pääkirkko Kristuksen kirkastumisen katedraali, joka tunnetaan myös Preobrašenskin katedraalin nimellä.

Kristuksen kirkastumisen katedraali ja Hovioikeuden talo (oik.).

HistoriaMuokkaa

Nykyisin Raatihuoneentorina tunnettu aukio syntyi 1580-luvun lopulla, kun keskiaikaisen kaupunginmuurin itäpuolelle rakennettiin Sarvilinnoituksen nimellä tunnettu muuri.[1] Niiden väliin jäävälle alueelle muodostui uusi Vallin kaupunginosa, jonka keskelle oli asemakaavassa merkitty suuri aukio. Sitä kutsuttiin aluksi Suurtoriksi ja myöhemmin kaupungin siirryttyä Venäjän haltuun oli nimenä jonkin aikaa Katariinantori keisarinna Katariina II:n mukaan. Hänen kuolemansa jälkeen 1800-luvun alussa nimeksi vakiintui Katedraalintori tai Raatihuoneentori. Käytössä on ollut myös nimitys Uusi raatihuoneentori erotuksena lännempänä sijaitsevasta Vanhan raatihuoneen torista eli nykyisestä Torkkeli Knuutinpojan torista.

 
Hovioikeuden presidentin talo.

Torin ja ympäristön rakennuksiaMuokkaa

Keskellä Raatihuoneentoria sijaitsee Kristuksen kirkastumisen katedraali, joka rakennettiin Katariina II:n käskystä hänen vuonna 1783 tekemänsä vierailun jälkeen ja se valmistui 1789.[2] Torin itälaidalla katedraalin takana on vuonna 1885 arkkitehti N. A. Courvoisierin piirustusten mukaan valmistunut entinen Venäläisen siviililukion rakennus, johon Suomen itsenäistymisen jälkeen muutti Viipurin suomalainen lyseo.[3] Tiloissa toimii edelleen koulu.[4] Raatihuoneentorin etelälaidalla kulkee Vahtitorninkatu (ven. Ulitsa Storoževoj Bashni), jonka varrella ovat arvokas 1770-luvun lopulla valmistunut Viipurin hovioikeuden talo sekä hovioikeuden presidentin virka-asunnoksi valmistunut Ernst Lohrmannin suunnittelema rakennus vuodelta 1847.[5] Hovioikeuden talo on nykyään koulurakennuksena ja virka-asunto puolestaan lastentarhana.[4]

Torin länsilaidalla on nykyään enää yksi takennus, jossa vuodesta 1962 lähtien on toiminut elokuvateatteri. Se saneerattiin talvisodan pommituksissa pahoin tuhoutuneen Viipurin kaupungintalon tiloihin.[6] Vieressä oli vuonna 1834 valmistunut Seurahuone, jonka oli suunnitellut arkkitehti Anders Fredrik Granstedt.[7] Rakennus kuitenkin tuhoutui talvisodan aikana. Torin pohjoispuolta rajaa entinen Linnankatu (nyk. Krepostnaja ulitsa), jonka takana sijaitsee Suomessa paremmin Torkkelinpuistona tunnettu Lenininpuisto.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Viipurin kaupungin tiivistetty historia VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 18.11.2014.
  2. Спасо-Преображенский собор г. Выборг Viipurin rovastikunta. Viitattu 18.11.2014. (venäjäksi)
  3. LN21 - Linnoituksen kaupunginosa, Kortteli 21 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 18.11.2014.
  4. a b c Sobornaya square (Vyborg) Wikimapia. Viitattu 18.11.2014.
  5. LN30 - Linnoituksen kaupunginosa, Kortteli 30 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 18.11.2014.
  6. Киноцентр Выборг Палас Путеводитель по России. Viitattu 18.11.2014. (venäjäksi)
  7. LN19 - Linnoituksen kaupunginosa, Kortteli 19 (kuvatekstit VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 18.11.0214.

Aiheesta muuallaMuokkaa