RN Eritrea (ital. Regia Nave Eritrea) oli Italian kuninkaallisen laivaston vuonna 1937 valmistunut siirtomaasluuppi toisessa maailmansodassa.

RN Eritrea
Aluksen vaiheet
Rakentaja Regio Cantiere di Castellammare di Stabia, Castellammare di Stabia
Kölinlasku 25. heinäkuuta 1935
Laskettu vesille 28. syyskuuta 1936
Palveluskäyttöön 10. helmikuuta 1937
Poistui palveluskäytöstä Ranskalle 1948 Francis Garnier
uponnut 1966 maalilaivana
Tekniset tiedot
Uppouma 2 165 t (standardi)
3 068 t (kuormattu)
Pituus 96,90 m
Leveys 13,30 m
Syväys 4,70 m
Koneteho 8 300 hv
Propulsio diesel-sähköinen: 2 × 6-sylinteristä Fiat-dieselmoottoria á 3 500 bhp ja 2 × Marelli-sähkömoottoria á 650 hv
Nopeus 20 solmua (suunniteltu)
Toimintamatka 8 000 nm@10 solmua
Miehistöä 13 upseeria ja 221 miehistönjäsentä
Aseistus
Aseistus 4 × 120 mm/45 -tykkiä kaksiputkisina asennuksina
2 × 40 mm/L39 -ilmatorjuntatykkiä yksiputkisina asennuksina
4 × 13,2 mm ilmatorjuntakonekivääriä yksipiippuisina asennuksina
100 × Bollo-tyyppistä miinaa

Valmistus

muokkaa

Alus tilattiin 8. toukokuuta 1935 Castellammare di Stabiasta Regio Cantiere di Castellammare di Stabialta, missä köli laskettiin 25. heinäkuuta. Alus laskettiin vesille 28. syyskuuta 1936 ja valmistui 28. kesäkuuta 1937. Se otettiin palvelukseen 10. helmikuuta 1937.[1][2]

Suunnittelu

muokkaa

Propulsiojärjestelmänä oli kaksi Fiat-dieselmoottoria liitettynä akseleita pyörittäviin sähkömoottoreihin, joita voitiin käyttää yhdessä tai erikseen. Sähkömoottoreiden tarvitsema virta tuotettiin kahdella dieselgeneraattorilla, jotka oli sijoitettu omaan tilaan varsinaisen konehuoneen etupuolelle. Marelli-sähkömoottorit oli sijoitettu kolmanteen tilaan varsinaisen konehuoneen taakse.[1]

Alus oli aseistettu neljällä 120 millimetrin 45 pituuskaliiperin tykillä, jotka oli asennettu kaksiputkisiin torneihin. Niiden lisäksi aluksella oli kaksi 40 millimetrin 39 pituuskaliiperin ilmatorjuntatykkiä ja neljä 13,2 millimetrin ilmatorjuntakonekivääriä. Se oli varustettu miinalaivaksi ja vuosina 1940-1941 aluksen 40 millimetrin tykit vaihdettiin neljään 37 millimetrin 54 pituuskaliiperin ilmatorjuntatykkiin, jotka asennettiin kaksiputkisina.[1]

Palvelus

muokkaa

Syyskuussa 1943 aluksen miehistö antautui Colombossa liittoutuneille. Alus luovutettiin 12. helmikuuta 1948 sotakorvauksena Ranskalle, joka liitti sen laivastoonsa nimellä Francis Garnier. Se luokiteltiin myöhemmin maalilaivaksi. Alus upposi 1966 ilmahyökkäysharjoituksessa Tyynellämerellä.[1]

Lähteet

muokkaa
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Cosentino, Michele: The Colonial Sloop Eritrea. Warship 2016, 2016, s. 30-41. London: Conway. ISBN 978-1-84486-326-6. (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Conway's 1922-1947 s. 316
  2. Cosentino 2016 s. 33