Quetta
Quetta eli Kwatah (urduksi کوئٹہ, Kū’eṭah) on Pakistanissa Balochistanin provinssin pääkaupunki. Vuoden 2017 väestönlaskennan mukaan Quettan asukasluku oli 907 925. Väkiluku on kasvanut sen jälkeen nopeasti. Pääosa asukkaista on pataaneja. Kaupunkiin on virrannut myös tuhansia pakolaisia Afganistanista.[1]
| Quetta کوئٹہ |
|
|---|---|
 Quettan rautatieasema |
|
  Quetta |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Pakistan |
| Provinssi | Balochistan |
| Väkiluku (2017) | 907 925 |
Historia muokkaa
.JPG)
Quettan kaupungin nykyinen nimi juontuu paštun kielen sanoista kwata (kukkula) ja kota (linnoitus). Ennen 1800-lukua se tunnettiin kuitenkin yleisesti nimillä Shal tai Shalkot. Vuonna 1479 Heratin timuridihallitsija Husayn Mirza Baykara läänitti Shalin ja läheisen Pishinin Kandaharin hallitsija Dhu al-Nun Beg Arghunille. Hänen seuraajansa tunnustivat suurmogulien ylivallan Baburin valtakaudella. Sittemmin kaupunkia miehittivät pariin otteeseen Persian safavidit. Safavideja seurasivat afgaanien Dorranien valtakunta, jonka hallitsija Ahmad Šah Dorrani antoi kaupungin Kalatin kaani Nasir Khanille vuonna 1758–1759. 1800-luvun alussa Quetta oli edelleen vain pieni asutuskeskus. Charles Masson kirjoitti 1820-luvulla kuapungin koostuvan 300:ta talosta ja basaarista. Paikallisen kuvernöörin linnoitus eli miri sijaitsi keinotekoisella mäellä. Vuonna 1840-luvulla kaupungissa arvioitiin olevan 4 000 asukasta.[2]
Britit levittivät valtaansa Intiassa 1800-luvulla liittäen omistuksiinsa Sindin vuonna 1843 ja Punjabin vuonna 1849. Brittijoukot miehittivät Quettan ensimmäisen afgaanisodan aikana. Kaupungin strateginen sijainti kulkureittien varrella Kandaharista Sindiin kävi ilmeiseksi sodan aikana. Kaupunki palautettiin Kalatin hallitsijalle vuonna 1842, mutta eri tahot alkoivat vaatia sen liittämistä brittien alueisiin. Kalatin kaanin kanssa solkmittiin vuonna 1876 sopimus, jolla kaanin alueista tehtiin brittien alainen ja Kalatista tuli yksi Brittiläisen Intian alaisista vasallivaltioista. Sen sotilaallinen merkitys nousi jälleen esille toisen afgaanisodan sytyttyä vuonna 1878. Brittiläinen Intia teki vuokrasopimuksen Quettan alueesta Kalatin kaanin kanssa vuonna 1883 ja oma kuntansa siitä tehtiin vuonna 1896.[2]
Vuonna 1935 Quettaan iski maanjäristys, jossa sai surmansa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Sittemmin kaupungin talojen rakennuksessa on kiinnitetty huomiota niiden maanjäristysten kestävyyteen.[2]
Talous muokkaa
Quetta on Länsi-Afganistaniin, Itä-Iraniin ja Keski-Aasiaan suuntautuvan kaupan keskus. Kaupungin teollisuuteen lukeutuvat puuvilla- ja rikkijalostamot, hiilenpuristamot ja hedelmäsäilyketehtaat. Kaupungista itään sijaitsee hiili-, kromi-, rikki-, marmori- ja kipsikaivoksia.[3]
Väestö muokkaa
Querttan asukasluku oli Pakistanin vuoden 2017 väestönlaskennan mukaan 907 925.[4] Se on ollut historiallisesti paštujen asuttama kaupunki. Paikallinen paštun kielen murre muistuttaa Kandaharissa puhuttua pastua. Nykyisin kaupungissa asuu useita muita etnisiä ryhmiä. Kaupunki sijaitsee kahden muun suuren etnisen ryhmän, brahuiden ja baluchien asuma-alueiden rajalla.[2] Šiialaiset hazarat asuttavat Mari Abadia ja Hazara Townin alueita ja he ovat kärsineet sektarianistisista väkivaltaisuuksista.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ The wild border town of Quetta 2001. BBC.
- ↑ a b c d C.E. Bosworth, E. van Donzel, B. Lewis ja Ch. Pellat: Encyclopaedia of Islam, Volume V (Khe-Mahi), s. 579–581. BRILL, 1998. ISBN 9789004078192. (englanniksi)
- ↑ Quetta Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.1.2018.
- ↑ Urban localities by population size and their population by sex, annual growth rate and household size (pdf) (arkistoitu sivu) Pakistan Bureau of Statistics. Arkistoitu 24.12.2021. Viitattu 25.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Secunder Kermani: Quetta's Hazara: The community caged in its own city BBC News. BBC. Viitattu 18.1.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Quetta Wikimedia Commonsissa
