Q-kuume

bakteeritauti

Q-kuume on solunsisäisen Coxiella burnetii gramnegatiivisen bakteerin aiheuttama zoonoosi eli ihmisten ja eläinten yhteinen tartuntatauti. Coxiella burnetii -bakteeri on normaalisti märehtijöiden (lehmät, lampaat ja vuohet) infektio, joista se voi siirtyä ihmiseen pisaratartuntana hengitysteiden kautta. Eläimissä tartunta on usein oireeton. Sairastunut eläin erittää bakteereja lähiympäristöönsä maidon, virtsan ja ulosteiden kautta. Saastuneen pastöroimattoman maidon välityksellä tapahtuvat tartunnat ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Tauti ei tartu ihmisestä toiseen. Taudin tartunta on mahdollista myös punkin pureman välityksellä. Suomessa saatuja Q-kuume tartuntoja ei ole todettu. Tautitapauksia on tavattu lähinnä matkailijoilla. Q-kuume voidaan todeta verikokeesta vasta-aineosoituksella. Vasta-aineet alkavat kuitenkin nousta vasta toisella sairausviikolla. Bakteerin nukleiinihappo voidaan osoittaa kudosnäytteestä PCR-tutkimuksella. Äkillinen Q-kuume hoidetaan mikrobilääkkeillä, joista ensisijainen lääke on doksisykliini. Tauti jättää pysyvän vastustuskyvyn.

Ranskassa Chamonix'n laaksossa puhkesi kesällä 2006 Q-kuume-epidemia. Kesäkuusta elokuun loppuun tapauksia ilmaantui 79. Suurin osa ihmisen infektioista on vähäoireisia. Kahden viikon itämisajan jälkeen sairastuville ilmaantuu kuumetauti. Varsinkin läppävikaisille ja niille henkilöille, joiden immuunijärjestelmän perussairaus tai lääkehoito on lamauttanut, infektio voi aiheuttaa kroonisen infektion ja sydänläppätulehduksen eli endokardiitin. Varhaisraskaudessa Q-kuume voi johtaa keskenmenoon. Riskiryhmiin kuuluvia alueella matkanneita on Ranskassa suositeltu hakeutumaan tutkimuksiin mahdollisen tartunnan toteamiseksi.

Lähde muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.