Pyksis (m.kreik. πυξίς)[1] on antiikin aikainen lieriömäinen rasia. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.[2][3][4]

Attikalainen punakuviotekniikalla koristeltu pyksis, noin 470–460 eaa. Louvre.

Historia ja käyttöMuokkaa

Pyksiksiä käytettiin korurasioina sekä kosmetiikan ja kauneudenhoitovälineiden säilytysastioina.[3] Joistakin pyksiksistä on löydetty jäänteitä niiden sisältämistä aineista, kuten poskipunasta.[5] Pyksis-muoto tunnetaan jo pronssikaudelta kykladisesta, minolaisesta ja mykeneläisestä kulttuurista ja antiikissa jälleen geometriselta kaudelta lähtien. Tuolloin tyyppiä käytettiin ensin erityisesti korinttilaisessa keramiikassa, josta se levisi attikalaiseen keramiikkaan. Attikassa sitä valmistettiin 300-luvulle eaa. saakka. Sieltä muoto siirtyi apulialaiseen keramiikkaan.[3][6]

Antiikin aikana kyseisen tyyppisestä rasiasta käytettiin ilmeisesti myös nimitystä kylikhnis (κυλιχνίς).[3][7] Nimen pyksis käyttö yleistyi 300-luvulla eaa.[3] Etymologisesti nimi palautuu puksipuuta (Buxus sempervirens) tarkoittavaan sanaan pyksos (πύξος), mikä voi kertoa siitä, että alkuperäiset rasiat olivat juuri puisia.[1][3][8]

Muoto ja tyypitMuokkaa

Pyksis on muodoltaan pyöreä ja lieriömäinen, kovera- tai kuperaseinäinen ja kannellinen rasia, joka on valmistettu puusta, metallista, luusta, terrakotasta eli poltetusta savesta tai kivestä.[2][3] Pyksiksiä koristeltiin sekä musta- että punakuviotekniikalla. Varsinkin punakuviokeramiikassa pyksisten maalauskoristelu esitti usein naisten elämään liittyviä aiheita. Sellaisissa vaasimaalauksissa, joissa pyksis itse esiintyy, se kuvataan yleensä naisten käyttämänä.[3]

Pyksiksiä oli useita eri tyyppejä, joista tärkeimpiä arkaaisen ja klassisen kauden tyyppejä olivat:[9]

Tyyppi A

Tyypin A pyksis on korkeahko ja koveraseinäinen, ja siinä on litteä kansi, jossa on nuppi. Siinä on joskus matala jalkalevy tai kolme pientä jalkaa. Tyyppi oli lähtöisin Korintista, ja oli pyksisten yleisin. Sitä käytettiin erityisesti 500- ja 400-luvuilla eaa.[9][10]

Tyyppi B

Tyypin B pyksis on matalampi, koveraseinäinen ja matalajalkainen. Kansi on kupumainen. Sitä käytettiin erityisesti Attikassa 400- ja 300-luvuilla eaa.[9][11]

Tyyppi C

Tyypin C pyksis on matala ja hyvin koveraseinäinen. Kansi on kupumainen, ja jalka matala ja sisäänpäin vedetty. Sitä käytettiin erityisesti 400-luvun eaa. lopulta 300-luvulle eaa.[9][12]

Tyyppi D

Tyypin D pyksis on suoraseinäinen ja sylinterimäinen. Kansi on litteä ja vailla kädensijaa.[9][5]

Nikostheneen pyksis

Nikostheneen pyksis (nikostheeninen pyksis) on muista selvemmin poikkeava tyyppi, jossa on ylöspäin levenevä vartalo, varrellinen jalka ja korkea, kartiomainen kansi, jonka keskellä on nuppi. Tyyppi on saanut nimensä sen 500-luvun eaa. lopulla kehittäneestä savenvalaja Nikostheneestä.[9][13]

LähteetMuokkaa

  1. a b Liddell, Henry George & Scott, Robert: πυξίς, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Pyksis”, Antiikin käsikirja, s. 472. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. a b c d e f g h Pyxis and Exaleiptron Classical Art Research Center, University of Oxford. Viitattu 20.1.2020.
  4. Cartwright, Mark: A Visual Glossary of Greek Pottery Ancient History Encyclopedia. Viitattu 20.1.2020.
  5. a b Type D pyxis Perseus Encyclopedia.
  6. Pyxis Perseus Encyclopedia.
  7. Liddell, Henry George & Scott, Robert: κυλιχνίς, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  8. Liddell, Henry George & Scott, Robert: πύξος, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  9. a b c d e f Pyxis l'AnticoPédie. Viitattu 20.1.2020.
  10. Type A pyxis Perseus Encyclopedia.
  11. Type B pyxis Perseus Encyclopedia.
  12. Type C pyxis Perseus Encyclopedia.
  13. Nikosthenic type pyxis Perseus Encyclopedia.

Aiheesta muuallaMuokkaa