Pyhän Sofian katedraali (Novgorod)
Pyhän Sofian katedraali on Novgorodissa sijaitseva ortodoksinen katedraali ja Novgorodin hiippakunnan pääkirkko. Se on Venäjän vanhin yhä toiminnassa oleva rakennus.
| Pyhän Sofian katedraali | |
|---|---|
| Софийский собор Sofiiski sobor |
|
 |
|
| Sijainti | Venäjä, Novgorod |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1050 tai 1052 |
| Julkisivumateriaali | kivi |
| Korkeus | 38 m |
 |
|
Historia muokkaa
Pyhän Sofian katedraali on 38 metriä korkea, viisikupolinen kivikirkko.[1] Se sijaitsee Olhavanjoen länsirannalla vanhan kaupunkilinnoituksen (detinets) alueella. Sen rakennuttivat vuosina 1045–1050 Novgorodin ruhtinas Vladimir Jaroslavitš, tämän isä Jaroslav Viisas ja arkkipiispa Luka Židjata.[2] Se korvasi palaneen tammisen 13-kupolisen kirkon katedraalin, jonka oli rakennuttanut piispa Joakim Korsunilainen vuonna 989[3]. Pyhän Sofian katedraali on Venäjän vanhimpia kirkkorakennuksia yhdessä Zelentšukin kirkon ja Šoanan kirkon kanssa. Arkkipiispa Luka vihki sen käyttöön 14. syyskuuta 1050 (tai 1052).[4] Jaroslav Viisaan rakennuttama Pyhän Sofian katedraali Kiovassa on rakennettu samoihin aikoihin.[2]
Yleisesti katedraali tunnetaan nimellä Pyhä Sofia. Se ei ole nimetty pyhimyksen mukaan, vaan nimi tulee kreikan kielen viisautta tarkoittavasta sanasta Σoφíα. Novgorodin Pyhän Sofian katedraali on pyhitetty Jumalan Pyhälle Viisaudelle ja matkii Hagia Sofian katedraalia Konstantinopolissa.
Arkkipiispa Joanni kultautti vuonna 1408 Pyhän Sofian katedraalin kultaisen pääkupolin. Suurin ja laajin kupoli kruunaa tornin, joka johtaa ylempiin gallerioihin. Keskiajalla siellä sanottiin olleen Novgorodin aarrekammio sekä kirjasto, jonka olisi perustanut Jaroslav Viisas. Kun kirjasto siirrettiin Pietarin hengelliseen akatemiaan vuonna 1859, siellä laskettiin olleen yli 1 500 eri kirjaa. Vanhimmat kirjat olivat 1200-luvulla. Arkkipiispa Leo perusti kirjaston uudelleen. Vuonna 2004 kirjastossa oli noin 5 000 kirjaa.[5]
Kirkossa on vuosina 1152–1154 Magdeburgissa tehdyt ovet. Ovet suunniteltiin alun perin Polotskin Marian ylösnousemuksen katedraaliin. Novgorodiin ne päätyivät ilmeisesti 1450-luvulla. Ovia kutsuttiin Sigtunan oviksi, koska tarinan mukaan ovet tuotiin saaliina Ruotsista Sigtunan tuhon (1187) yhteydessä. Tarinan toisen version mukaan ovet ovat Bysantista, josta ne tulivat Khersonin eli Korsunin kautta. Alun perin niitä kutsuttiin Korsunin oviksi. Puiset ovet on päällystetty pronssilevyillä, joissa on kuvattuna tapahtumia vanhasta ja uudesta testamentista, Magdeburgin piispa Vihman ja Polotskin piispa Aleksanteri, käsityöläiset Riquin ja Wissmut ja venäläinen Avraam. Avraamin on mahdollisesti pitänyt koota ovet niiden kuljetuksen jälkeen, tai hän eli satoja vuosia myöhemmin ja lisäsi oman kuvansa joukkoon.[6]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ St Sophia's Cathedral © 1998–2007. Novgorod On-Line. Arkistoitu 28.8.2022. Viitattu 5.10.2022.
- ↑ a b William Craft Brumfield: Cathedral of St. Sophia, Novgorod (englanniksi) Encyclopedia of Russian History, Encyclopedia.com. Viitattu 23.5.2020.
- ↑ A. N. Nasonov, ed., Novgorodskaia Pervaia Letopis Starshego i mladshego izvodov (Moscow and Leningrad: AN SSSR, 1950), 16,181.
- ↑ Tsarevskaia, Tatiana: Великий Новгород : Софийский собор (Veliki Novgorod : Pyhän Sofian katedraali) 2005. Moscow: Severnyi Palomnik. (venäjäksi)
- ↑ N. Savushkina, “Biblioteka Sofiiskogo Sobora,” Sofia, No. 1 (2004).
- ↑ Sigtuna Gates of St. Sophia Cathedral in Novgorod Государственный исторический музей.
