Hagia Sofia

Tämä artikkeli käsittelee rakennusta Istanbulissa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Hagia Sofia (kreik. Ἁγία Σοφία, "Pyhä viisaus") on historiallinen moskeija Istanbulissa Turkissa. Alun perin kirkoksi vuonna 537 valmistunut rakennus on historiansa aikana vaihtanut käyttötarkoitustaan useasti: se on ollut sekä lännen katolisen että idän ortodoksisen kirkkokunnan käytössä että moskeijana ja vuosina 1934–2020 museona, kunnes se päätettiin jälleen muuttaa moskeijaksi. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista.

Hagia Sofia
Ayasofya (turk.)
Ἁγία Σοφία (kreik.)
Sancta Sophia (latin.)
Aya sofya.jpg
Sijainti Istanbul, Turkki
Rakennustyyppi moskeija
Valmistumisvuosi 537
Suunnittelija Isidoros Miletoslainen
Anthemios Tralleislainen
Verkkosivut

Museokävijät (2015) yht. 3 425 236 hlöä[1]

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkko, moskeija, museo ja taas moskeijaMuokkaa

Vuonna 1204 neljännessä ristiretkessa ristiretkeläiset valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalainen keisarikunnan jonka aikana se muutettiin katoliseksi kirkoksi. Vuonna 1261 bysanttilaiset valtasivat Konstantinopolin takaisin jolloin se palautettiin ortodoksiseksi kirkoksi. Lopulta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona. Vuonna 2015 se oli 3,4 miljoonalla kävijällään yksi Euroopan suosituimmista museoista[1].

Heinäkuussa 2020 presidentti Erdoğan päätti muuttaa Hagia Sofian takaisin moskeijaksi, kun Turkin korkein hallinto-oikeus vahvisti ettei muutokselle ole estettä.[2] Ensimmäinen rukoushetki moskeijassa pidetään 24. heinäkuuta 2020.[3]

RakennushistoriaMuokkaa

Kirkon rakentaminenMuokkaa

Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu vanhan Apollon temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 niin sanotun Nika-kapinan yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa vanhan paikalle uuden kirkon. Sen arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletoslainen ja Anthemios Tralleislainen.[4] Justinianuksen tavoite oli rakentaa kaikkien aikojen loisteliain kirkko. Kirkon valmistuttua hänen kerrotaan huudahtaneen: ”Olen voittanut sinut, Salomo!” Kirkon 55 metriä korkeaa kupolia reunustaa kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa olevat 40 ikkunaa luovat vaikutelman, että kupoli leijuu ilmassa.[5] Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537[4]. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563. Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko ja myös tärkein bysanttilaista arkkitehtuurin tyyliä edustava rakennus.

Rakennukseen tehdyt muutoksetMuokkaa

Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.

Vuonna 1453 osmanit valtasivat Konstantinopolin, ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofia korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Moskeijalle rakennettiin kaksi minareettia sulttaani Bayezid II:n määräyksestä. Myöhemmin sulttaani Selim II määräsi rakennettavaksi moskeijan länsipuolelle kaksi uutta minareettia, joiden rakentamisesta vastasi hänen luottoarkkitehtinsa Mimar Sinan. Vuonna 1934 Turkin tasavallan yksinvaltainen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.

Vuoden 2020 päätös muuttaa rakennus moskeijaksi merkitsee muun muassa keskiaikaisten kristillisten mosaiikkien peittämistä.[2]

ValokuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Hagia Sophia Museum Statistics Hagia Sophia Museum, https://muze.gen.tr/muze-detay/ayasofya. Viitattu 13.1.2017. (englanniksi)
  2. a b Nurminen, Jussi: Hagia Sofia muuttui museosta moskeijaksi Turkin presidentin päätöksellä – muutoksen myötä kristilliset mosaiikit täytyy peittää Yle. 10.7.2020.
  3. Erdoganin allekirjoittamalla säädöksellä Hagia Sofia muuttuu museosta moskeijaksi Ilta-Sanomat. 10.7.2020. Viitattu 10.7.2020.
  4. a b Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium, s. 892. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)
  5. Seppo Zetterberg (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 227–228. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-15101-7.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hagia Sofia.