Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee rakennusta Istanbulissa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Hagia Sofia (kreik. Ἁγία Σοφία, "Pyhä viisaus") on rakennus Istanbulissa Turkissa. Se rakennettiin aluksi ortodoksiseksi kirkoksi vuonna 537. Hagia Sofiaa pidetään yhtenä bysanttilaisen arkkitehtuurin mestariteoksista. Vuonna 2015 se oli 3,4 miljoonalla kävijällään yksi Euroopan suosituimmista museoista.[1]

Hagia Sofia
Ayasofya (turk.)
Ἁγία Σοφία (kreik.)
Sancta Sophia (latin.)
Aya sofya.jpg
Sijainti Istanbul, Turkki
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 537
Suunnittelija Isidoros Miletoslainen
Anthemios Tralleislainen

Museokävijät (2015) yht. 3 425 236 hlöä[1]

Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkosta moskeijaksi ja museoksiMuokkaa

Vuonna 1204 neljännessä ristiretkessa ristiretkeläiset valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalainen keisarikunnan jonka aikana se muutettiin katoliseksi kirkoksi. Vuonna 1261 bysanttilaiset valtasivat Konstantinopolin takaisin jolloin se palautettiin ortodoksiseksi kirkoksi. Lopulta se muutettiin moskeijaksi, kun turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453. Vuodesta 1934 alkaen rakennus on toiminut museona.

RakennushistoriaMuokkaa

Kirkon rakentaminenMuokkaa

Hagia Sofian paikalla oli aluksi ollut Constantius II:n rakennuttama kirkko, joka oli rakennettu vanhan Apollon temppelin raunioiden paikalle. Tämä kirkko tuhoutui 15. tammikuuta 532 niin sanotun Nika-kapinan yhteydessä. Keisari Justinianus I päätti rakennuttaa vanhan paikalle uuden kirkon. Sen arkkitehdit olivat Platonin Akatemian viimeinen johtaja Isidoros Miletoslainen ja Anthemios Tralleislainen.[2] Justinianuksen tavoite oli rakentaa kaikkien aikojen loisteliain kirkko. Kirkon valmistuttua hänen kerrotaan huudahtaneen: ”Olen voittanut sinut, Salomo!” Kirkon 55 metriä korkeaa kupolia reunustaa kaksi puolikupolia, ja sen alareunassa olevat 40 ikkunaa luovat vaikutelman, että kupoli leijuu ilmassa.[3] Hagia Sofia vihittiin käyttöön 27. joulukuuta 537[2]. Kirkon suuri kupoli romahti maanjäristyksen yhteydessä vuonna 557, mutta se jälleenrakennettiin ja kirkko vihittiin jälleen käyttöön vuonna 563. Hagia Sofiasta tuli pian Konstantinopolin ja koko Bysantin valtakunnan tärkein kirkko ja myös tärkein bysanttilaista arkkitehtuurin tyyliä edustava rakennus.

Rakennukseen tehdyt muutoksetMuokkaa

Vuonna 1204 neljännen ristiretken jäsenet valtasivat Konstantinopolin ja perustivat Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia toimi katolisena kirkkona siihen asti, kun Nikaian keisarikunta valtasi takaisin Konstantinopolin.

Vuonna 1453 osmanit valtasivat Konstantinopolin, ja tuolloin varsin huonokuntoinen Hagia Sofia korjattiin moskeijaksi. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. Moskeijalle rakennettiin kaksi minareettia sulttaani Bayezid II:n määräyksestä. Myöhemmin sulttaani Selim II määräsi rakennettavaksi moskeijan länsipuolelle kaksi uutta minareettia, joiden rakentamisesta vastasi hänen luottoarkkitehtinsa Mimar Sinan. Vuonna 1934 Turkin tasavallan yksinvaltainen presidentti Kemal Atatürk määräsi, että moskeijasta tehdään museo.

ValokuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Hagia Sophia Museum Statistics Hagia Sophia Museum, ayasofyamuzesi.gov.tr. Viitattu 13.1.2017. (englanniksi)
  2. a b Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium, s. 892. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6. (englanniksi)
  3. Seppo Zetterberg (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s. 227–228. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-15101-7.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hagia Sofia.