Eerik Pyhä
Eerik Pyhä (ruots. Erik Jedvardsson den Helige; k. 18. toukokuuta 1160 Uppsala) oli Ruotsin kuningas noin vuosina 1156–1160.[1] Goottilainen historiankirjoitus on numeroinut hänet Ruotsin kuningas Eerik IX:ksi.
| Eerik Pyhä | |
|---|---|
.jpg) Eerik Pyhän kuva Tukholman kolmannessa sinetissä, 1376. | |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi | 1156 – 18. toukokuuta 1160 |
| Edeltäjä | Sverker vanhempi |
| Seuraaja | Maunu II Henrikinpoika |
| Syntynyt |
1120 Länsi-Götanmaa |
| Kuollut |
18. toukokuuta 1160 Uppsala |
| Puoliso | Kristiina Björnintytär |
| Lapset |
Knuut Eerikinpoika Filip Katarina Margareta |
| Suku | Eerik |
| Isä | Jedvard |
| Äiti | Cecilia |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
Eerikistä ei ole jäänyt mitään merkintöjä oman aikansa lähteisiin. Muistitietoon perustuva pyhimyslegenda kirjattiin muistiin vasta 1290-luvulla.[2] Sen mukaan Eerik oli uplantilaista mahtimiessukua. Vaimokseen hän sai tanskalaisen prinsessan Kristiinan (Christina Björnsdotter), joka oli Inge I:n, erään aiemman mahtavan ruotsalaiskuninkaan, tyttärentytär.
Eerik Jedvardinpoika teki myöhäisemmän perimätiedon mukaan vuoden 1156 tienoille ajoitetun niin sanotun ensimmäisen ristiretken Suomeen piispa Henrikin kanssa. On epävarmaa tekikö Eerik retkeä ja jos teki, oliko kyse sen paremmin varsinaisesta ristiretkestä kuin valloitusretkestäkään.
Legendan mukaan Eerikin murhasi tanskalainen prinssi Maunu Henrikinpoika (Magnus Henriksson) Uppsalan kirkossa 18. toukokuuta 1160. Eerikistä tuli Ruotsin kansallispyhimys. Vanhemmassa historiantutkimuksessa Eerikin kulttiin on yhdistetty vuodelta 1172 peräisin oleva paavi Aleksanteri III:n kirje, jossa kielletään nimeltä mainitsemattoman, juovuspäissään surmatun henkilön kunnioittaminen pyhimyksenä.
Hans Rosenfeldtin 1574–1579 kullatusta hopeasta tekemä Eerik Pyhän pyhäinjäännösarkku sijaitsee Uppsalan tuomiokirkossa.[3][4] Siinä olevaa kalloa on tutkittu radiohiiliajoituksella ja luuston vammoja on analysoitu. Vuonna 2016 julkaistujen alustavien tutkimustulosten mukaan vainajalla on ollut sotavammoja ja hän on kokenut väkivaltaisen kuoleman.[2]
Olavinlinnan eteläisin torni on nimetty Pyhän Eerikin mukaan. Kyseinen torni purettiin 1700-luvun alussa sen ollessa heikossa kunnossa. Pyhän Eerikin tornista on jäljellä noin 1,5 kerrosta.[5] Linnan kirkossa on myös ollut Pyhälle Eerikille osoitettu alttari.
Lähteet muokkaa
- ↑ Erik den helige Helgon, Kung sok.riksarkivet.se. Viitattu 8.3.2020.
- ↑ a b Wallius, Anniina: Keskiaikaisen kuninkaan kallon vammat vahvistavat legendaa ristiretkestä Suomeen Yle uutiset. 18.3.2013. Viitattu 18.3.2016.
- ↑ Fokus taide. Osa 2, s. 575. Helsinki: Otava, 1974.
- ↑ Nurminen, Jussi: Ruotsissa avataan pyhimyskuninkaan arkku – totuus ja legenda halutaan erottaa toisistaan Yle Uutiset. 23.4.2014. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Pyhän Eerikin tornin raunio - Olavinlinna Suomen kansallismuseo. 20.6.2020. Viitattu 2.7.2022.
Kirjallisuutta muokkaa
- Ågren, Henrik: Erik den helige – landsfader eller beläte? En rikspatrons öde i svensk historieskrivning från reformationen till och med upplysningen. Lund: Sekel, 2012. ISBN 978-91-85767-96-0. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eerik Pyhä Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Sverker vanhempi |
Ruotsin kuningas |
Seuraaja: Maunu Henrikinpoika |