Kerrostalon putkiremontissa uusitaan usein myös kaikki vesikalusteet.

Putkiremontti eli linjasaneeraus tarkoittaa rakennuksen vesi- ja viemärijohtojen kunnostusta tai uusimista. Perinteinen putkiremontti tarkoittaa, että koko kiinteistössä uusitaan käyttövesi-, lämmitysvesi- ja viemäriputkien lisäksi märkätilojen vesieristykset, laatoitukset ja vesikalusteet. Tämän lisäksi korjataan kiinteistön rakenteita tarpeen mukaan.

Hankkeen koko ja yleisyysMuokkaa

Suomen asuntokanta on yhteensä noin 2 000 000 asuntoa: putkiremontti tehdään vuosittain noin 10 000 asuntoon, arvio oli vuodelta 2006.[1] Vuosikymmenessä tarvittavien putkiremonttien määrä kaksinkertaistuu.[2] Asuintalolle tehdään putkiremontti Suomessa 45–50 vuoden välein vesi- ja viemäriputkistoihin. Lämmitysverkosto (esimerkiksi vesikiertoinen patterilämmitysverkosto) kestää yleensä selvästi pidempään.[1] 1970-luvun taloissa ilmeni tarvetta putkistokorjauksiin jo 2000-luvun alussa. Tämä saattoi johtua 1970-luvulla käytettyjen putkien heikosta laadusta.[3]

Useita kunnostuksen kohteitaMuokkaa

Putkiremonttiin liittyy usein kylpyhuoneiden vesieristyksen, laatoituksen ja kalusteiden uusiminen, toisinaan myös rakennuksen lämmitysvesiputkien ja lämpöpattereiden korjaus tai uusiminen. Putkiremontin yhteydessä uusitaan joskus myös talon sähkö- ja tietoliikennejohdotukset[4] tai ilmanvaihtoa,[5] koska kuilurakenteet avataan joka tapauksessa.[6] Rakennukset ovat aina korjauskohteina yksilöllisiä.

Putkiremontin eteneminenMuokkaa

Taloyhtiön putkiremontti alkaa nykytilan ja korjaustarpeen kartoituksella, jonka perusteella tehdään hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman jälkeen taloyhtiö teettää LVI-suunnittelijalla tarkemmat LVI-suunnitelmat. Urakoitsijan valinnan jälkeen aloitetaan taloyhtiössä putkiremontin valmistelu, jonka jälkeen tehdään varsinainen putkiremontti.[7]

Työ alkaa yleensä asbestieristeiden poistolla, koska asbestin karsinogeenisuuden takia se vaatii oman aliurakoitsijan työosuuden. Pääputkilinjojen lisäksi asbestia voi olla muun muassa kylpyhuoneiden laatoissa, kiinnityslaasteissa, saumalaasteissa, mattoliimoissa ja lattiatasoitteissa.

Putkiremontissa töitä tehdään yleensä pystylinja kerrallaan.[8] Yleensä linjassa on alle kymmenen asuntoa riippuen talon kerrosmäärästä. Linjoja on kerrostalossa yleensä 5–25 kappaletta kiinteistön koosta ja muodosta riippuen.

Putkiremontti haittaa asumista selvästi. Se estää veden tulon ja WC:n käytön lyhimmillään yhdeksi viikoksi, pisimmillään putkiremontti voi kestää kolme kuukautta.[2]

PinnoituksetMuokkaa

Viemäreiden korjaukseen on tullut uusia menetelmiä, jotka eivät vaadi vanhan viemärin korvaamista kokonaan uudella. Näissä korjaustavoissa vanha viemäri voidaan pinnoittaa sisältä, sujuttaa uudella sisäputkella tai sukittaa puhallettavalla sisäkerroksella.[1] Teknologian tutkimuskeskus VTT teki vuonna 2007 esiselvityksen uusista linjasaneeraustavoista.[9]

Hankkeen valmistelu ja kustannuksetMuokkaa

Putkiremonttia vetämään valitaan yleensä projektipäällikkö tai rakennuttajakonsultti. Onnistunut toteutus vaatii hyvän suunnittelun, projektinvetäjän sekä vastuiden selvittämisen.[10]

Asunto-osakeyhtiössä osakkaat maksavat putkiremontin vastikeperusteen mukaan.[1] Perinteinen putkiremontti maksoi vuonna 2015 keskimäärin 528€ neliöltä (pääkaupunkiseudulla 789€). [11]

Vaikutus asunnon arvoonMuokkaa

Lähestyvä putkiremontti laskee asunnon hintaa jopa 6 vuotta ennen putkiremonttia. Kun putkiremontti on valmis, asunnon arvo nousee, mutta tämä hinnannousu ei tavanomaisesti kata remontin kuluja. Asuntomarkkina siis ylihinnoittelee remonttiin menevät kohteet, eikä hinnanalennus riitä kattamaan tulevan remontin kustannuksia. Kun vuoden sisällä putkiremonttiin menevän asunnon hintaan lisätään remontin kustannus, on kokonaishinta keskimäärin noin 11% korkeampi kuin vastaavan asuntoon, jossa putkiremontti ei ole ajankohtainen. Pienissä asunnoissa, joissa remontin suhteellinen hinta on korkeampi, myös ylihinnoittelu on voimakkaampaa.[12]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Nurmi, Esko: Putki kestää puoli vuosisataa (Internet Archivessa, tallennettu 12.3.2008) Helsingin sanomat. 13.11.2006. Viitattu 26.12.2014.
  2. a b Putkiremontti Isännöintiliitto ry. Viitattu 26.12.2014.
  3. Putkiremontin yhdeksän ennettä Aamulehti. Viitattu 26.12.2014.
  4. Sähkökorjaukset Ympäristöministeriö. Viitattu 26.12.2014.
  5. Ilmanvaihto kuntoon Ympäristöministeriö. Viitattu 26.12.2014.
  6. Hankesuunnittelu määrittelee remontin laajuuden Suomen Kiinteistöliitto ry. Viitattu 26.12.2014.
  7. Hankesuunnittelun ajoitus ja vaiheet Suomen Kiinteistöliitto ry. Viitattu 26.12.2014.
  8. Linjasaneerauksen vaiheet ja valvonta: Putkiremontin vaiheet Ympäristöministeriö. Viitattu 26.12.2014.
  9. Markelin-Rantala, Lina & Rautiainen, Liisa: Asuinrakennusten viemäri- ja käyttövesiputkistojen pinnoitusmenetelmät – esiselvitys. VTT, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.12.2014).
  10. Korjaushanke valmistellaan huolella Ympäristöministeriö. Viitattu 26.12.2014.
  11. Isännöintiliito: Putkiremonttibarometri (2015) Putkiremonttibarometri. 24.01.2017. Isännöintiliito.
  12. Miten putkiremontti vaikuttaa asunnon hintaan? 2017. Blok. Viitattu 24.01.2017.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Rantala, Eino (päätoim.) & Åström, Gunnar & Okko, Sari & Keränen, Anssi (piirrokset): Taloyhtiömme putkiremontti - asukkaan työkirja. Suomen Isännöintiliitto ry & Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry, 2012. ISBN 978-951-758-532-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa