Puolan kolmas jako vuonna 1795 oli Venäjän, Itävallan ja Preussin välinen sopimus, jossa ne jakoivat keskenään koko Puolan.[1] Aikaisemmissa jakosopimuksissa ne olivat jo ottaneet suuria alueita itselleen, mutta kolmannessa jaossa Puola-Liettua lakkasi olemasta, eikä puolalaisilla ollut omaa valtiota ennen vuotta 1918.

Puolan kolmas jako
Osa Puolan jakoja
Puolan kolmas jako
Puolan kolmas jako
Päivämäärä:

24. lokakuuta 1795 Varsovan antautuminen de facto / Puolan kuninkaan ja Liettuan suuriruhtinaan kruunustaluopuminen 25. marraskuuta 1795 de jure

Paikka:

Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta

Lopputulos:

Liettuan suuriruhtinaan ja Puolan kuninkaan kruunustaluopuminen 25. marraskuuta 1795

Aluemuutokset:

Liettuan suuriruhtinaskunta ja Puolan kuningaskunta lakkasivat olemasta

Vaikutukset:

Liettuan ja Puolan valtiot lakkasivat olemasta vuosiksi 17951918

Osapuolet

Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta

Preussin kuningaskunta, Itävalta ja Venäjän keisarikunta

Komentajat

Tadeusz Kościuszko

Kolmas jako alkoi siitä, kun 3. toukokuuta 1791 säädettyä, mutta Puolan toisen jaon voittajavaltioiden vuoksi kumottua, perustuslakia kannattavat puolalaiset, jotka vastustivat Venäjän armeijan läsnäoloa Puolassa, ryhtyivät vastarintaan Tadeusz Kościuszkon johdolla.

Kościuszko hävisi 10. lokakuuta 1794, ja Varsova antautui 24. lokakuuta 1795. Venäjän keisarikunta sai Kuurinmaan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan, läntisen Valko-Venäjän ja Ukrainan, Habsburgien monarkia (Itävalta) Puolan kuningaskunnan eteläisen keskusosan ja Preussin kuningaskunta Kaakkois-Puolan sekä pääkaupunki Varsovan. Puolan valtio lakkasi olemasta runsaaksi vuosisadaksi 1795–1918.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Partitions of Poland | Summary, Causes, Map, & Facts | Britannica www.britannica.com. Viitattu 23.8.2023. (englanniksi)
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.