Puola-Liettua
Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta (puol. Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie), oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.[1]
| Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie |
|||
|---|---|---|---|
1569–1795 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Pääkaupunki |
Krakova (vuoteen 1596) Varsova (vuoden 1596 jälkeen) |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | noin 1 000 000 km² | ||
| Väkiluku | noin 11 000 000 | ||
| Uskonnot | katolisuus | ||
| Viralliset kielet | puola, latina | ||
| Valuutta | złoty ja grosz, Gdańskin kaupungilla omat kolikot | ||
| Tunnuslause | Si Deus Nobiscum quis contra nos (”Jos Jumala on kanssamme, niin kuka on meitä vastaan”) ja 1700-luvulta lähtien Pro Fide, Lege et Rege (”Uskon, lain ja kuninkaan puolesta”) | ||
| Edeltäjät |
 Puolan kuningaskunta (1385–1569) Liettuan suuriruhtinaskunta |
||
| Seuraajat |
 Itävallan arkkiherttuakunta Preussin kuningaskunta Venäjän keisarikunta |
||
Valtioliitosta on historiankirjoituksessa käytetty myös nimitystä Molempain kansain tasavalta (puol. Rzeczpospolita Obojga Narodów), joka on kuitenkin syntynyt vasta 1967, kun Leon Lech Beynar kirjoitti salanimellä Paweł Jasienica kolmiosaisen kirjasarjan nimeltä Rzeczpospolita Obojga Narodów.[2] Tasavallaksi tätä monarkistista valtiota kutsuttiin siksi, että maalaisaatelilla oli valtiopäivillä huomattava valta, jota vahvisti muodostunut liberum veto eli kenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen veto-oikeus käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.
Nimestä huolimatta Puolan ja Liettuan asema valtioliitossa ei ollut tasa-arvoinen, vaan Liettuan asema heikkeni ajan mittaan. Heikkeneminen näkyi konkreettisesti siitä, että Liettuan suuriruhtinaskunnan hallitsemia idästä valloitettuja alueita siirrettiin Puolan kuningaskunnan hallintaan. Puolaan verrattuna Liettua oli omalta väestöpohjaltaan vähäisempi.
HistoriaMuokkaa
Liittovaltion syntyä oli edeltänyt pitkä personaaliunionien aika: vuodesta 1446 alkaen Puolan kuninkaana oli ollut Liettuan suuriruhtinas.[3] Varsinainen valtioliitto muodostettiin Puolan kuningaskunnasta ja Liettuan suuriruhtinaskunnasta Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569. Valtioliiton synty oli Sigismund II:n, Jagellon dynastian viimeisen kuninkaan, suuri saavutus. Hänen kuoltuaan vuonna 1572 maa oli kolme vuotta ilman valtionpäämiestä.
Silloin syntyi valtiomuoto, jota kutsutaan puolalaisessa historiankirjoituksessa ensimmäiseksi tasavallaksi (Rzeczpospolita) tai tätä tarkemmin aatelistasavallaksi (Rzeczpospolita szlachecka). Tällä halutaan korostaa Puolan jakoja edeltäneen itsenäisen Puolan monarkistisen hallinnon kansanvaltaisuutta. Aatelisto sai valita kuninkaan äänestämällä. Tämä vaaleilla valittu monarkki hoiti sekä Puolan kuninkaan että Liettuan suuriruhtinaan tehtävät. Monarkistiselle valtioliitolle valittiin myös yhteinen edustajisto sekä senaatti. Puola-Liettuassa Liettua onnistui säilyttämään oman lakinsa, hallinnon, budjetin ja armeijan,[4] tosin vähitellen vallan painopiste siirtyi yhä enemmän Puolaan.
Puolan ja Liettuan yhteistoiminnasta huolimatta Venäjän keisarikunta onnistui ottamaan haltuunsa alueita Ukrainasta. Ensimmäisen tasavallan aika päättyi Puolan kolmanteen jakoon vuonna 1795.
LähteetMuokkaa
- ↑ Poland factfile Guardian
- ↑ http://stephendanko.com/blog/3478
- ↑ European Kingdoms The History Files. 1999-2009 Kessler Associates
- ↑ Lithuania 1569-1795 WHKMLA
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puola-Liettua Wikimedia Commonsissa
| Puolan valtiot, protektoraatit, autonomiset valtiomuodostelmat sekä epäautonomiset hallintoalueet Puolan kuningaskunta 1320–1333 | Puolan kuningaskunta 1385–1569 | Puola-Liettua 1569–1795 | Varsovan herttuakunta 1807–1815 | Puolan kuningaskunta 1815–1867 | Veikselin aluepiiri 1867–1915 | Puolan kuningaskunta 1916–1918 | Puolan tasavalta (1918–1939) | Puolan kenraalikuvernementti 1939–1944 | Puolan tasavalta (1945–1952) | Puolan kansantasavalta (1952–1989) | Puolan tasavalta 1989– |