Punapyrstökakadu

Punapyrstökakadu (Calyptorhynchus banksii, aiemmin C. magnificus) on kakadujen heimoon kuuluva, Australiassa elävä suurehko papukaijalintu. Laji on elinvoimainen. Punapystökakadu jaetaan viiteen alalajiin.

Punapyrstökakadu
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo:	Kakadut Cacatuidae
Suku:	Kiiltokakadut Calyptorhynchus
Laji:	banksii
Kaksiosainen nimi
Calyptorhynchus banksii Latham, 1790
Punapyrstökakadun esiintymisalue punaisella
Katso myös
Punapyrstökakadu Wikispeciesissä   Punapyrstökakadu Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Koko ja ulkonäkö

Punapyrstökakadut kasvavat 50–61 cm pitkiksi. Naaras ja koiras ovat erinäköisiä. Naaras on perusväriltään musta, mutta sen pyrstössä on keltaisia sulkia, vatsan alueella keltaisia laikkuja ja päässä sekä siipien tyvissä on kellertäviä pilkkuja. Naaraan nokka on keltaisen, valkoisen tai ruskean sävyinen. Naaraalla on musta töyhtö, jossa saattaa olla hieman keltaisia laikkuja. Täysikasvuisina ne painavat 610–870 grammaa. Koiras on kokonaan musta lukuun ottamatta nokkaa ja pyrstön punaisia sulkia. Nokka on harmaa. Myös koiraalla on komea, musta töyhtö. Täysikasvuisina koiraat painavat 670–910 grammaa. Punapystökakadut elävät vankeudessa hyvin vanhoiksi; eräs yksilö saavutti 50 vuoden iän australialaisessa Taronga Zoossa Sydneyssä.

Levinneisyys

Punapystökakadua tavataan Australian pohjois- ja länsiosissa sekä sisämaassa eristyneinä populaatioina. Punapyrstökakadut suosivat metsäisiä alueita (avoimia metsiä ja joenvarsimetsiä) ja savanneja, joissa kasvaa akasioita, eukalyptuksia ja kasuariinakasveja. Lajin elinympäristön laajuus on yhdestä kymmeneen miljoonaa neliökilometriä. Kokonaispopulaatio on noin 100 000 yksilöä.

Alalajit

Punapyrstökakadu jaetaan viiteen alalajiin:

• C. b. banksii elää Queenslandissa ja Uudessa Etelä-Walesissa, yksilömäärältään suurin alalaji.
• C. b. graptogyne elää lounaisessa Victoriassa ja kaakkoisessa Etelä-Australiassa. Kannan kooksi on laskettu 1 000 yksilöä.
• C. b. marcorhynchus elää Australian pohjoisosissa. Tämän alalajin naaraillakin on punainen pyrstö.
• C. b. naso elää läntisessä Albanyssä.
• C. b. samueli elää itäisessä Australiassa.

Käytös

Punapyrstökakadut ovat seurallisia. Ne liikkuvat ja ruokailevat savanneilla suurissa parvissa, kun taas metsäisemmillä alueilla ne liikkuvat pareittain tai perhekunnittain. Kiihtyneenä tai uhattuna punapyrstökakadut nostavat kypärämäisen töyhtönsä pystyyn.

Lisääntyminen

Suurimmassa osassa esiintymisaluetta lajin lisääntymiskausi on touko-syyskuussa. Pesäpuu on rannalla tai aukealla sijaitseva eukalyptuspuu. Punapyrstökakadut munivat tavallisesti yhden, harvoin kaksi valkoista munaa puunkoloon tehtyyn pesään. Muna on kooltaan 51,1 mm x 36,5 mm. Jos munia on kaksi, myöhemmin munitusta kuoriutunut poikanen ei selviä hengissä montaakaan päivää. Naaras hautoo noin kuukauden. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta. Molemmat emot ruokkivat poikasta kahdesti päivässä. Poikanen lähtee pesästä noin kolmen kuukauden ikäisenä ja on emoistaan riippuvainen vielä usean kuukauden ajan.

Ravinto

Punapyrstökakadut syövät erilaisten puiden, useimmiten eukalyptusten, banksioiden ja akasioiden siemeniä suurissa, jopa sadan yksilön parvissa. Ne syövät lisäksi viikunoiden hedelmiä ja Emex australis -kasvin siemeniä. Ne saattavat liikkuvat pitkiä matkoja ravintoa etsiessään.

Lähteet

• Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
• Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3

Aiheesta muualla

• BirdLife Suomi ry: Maailman lintujen suomenkieliset nimet 2., uudistettu painos (2006) (Arkistoitu – Internet Archive)
• ITIS: Calyptorhynchus banksii (englanniksi)