Wikipedia

Prolog

ohjelmointikieli
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Käytännössä lähteetön.

Prolog on tunnetuin logiikkapohjainen ohjelmointikieli.[1] Nimi Prolog on lyhenne ranskan kielen sanoista PROgrammation en LOGique, sananmukaisesti logiikkaohjelmointi. Kielen kehittivät vuonna 1972 Alan Colmerauer, Philippe Roussel ja Robert Kowalski vaihtoehdoksi LISPille.

Prolog
Paradigma logiikkapohjainen
Julkaistu 1972
Kehittäjä Alan Colmerauer
Murteet ISO Prolog, Edinburgh Prolog
Käyttöjärjestelmä alustariippumaton
Uutisryhmä comp.lang.prolog

Logiikkaohjelmointikielenä Prolog poikkeaa melkoisesti proseduraalisista "tavallisista" ohjelmointikielistä. Kielellä tehdyt ohjelmat muodostuvat käskyjen sijaan säännöistä ja kyselyistä. Kyselyllä pyritään selvittämään, pystytäänkö se johtamaan säännöistä käsin.

Yksinkertaiset faktat ja säännöt muokkaa

Yksinkertaisimmillaan prolog-ohjelma koostuu yhdestä faktasta, esimerkiksi 

 sataa.

Ohjelman syöttämisen jälkeen voidaan prolog-tulkille esittää sama lause kyselynä, jolloin prolog vastaa "yes".

Monimutkaisemmat faktat kertovat olioiden ominaisuuksia ja suhteita, esimerkiksi 

 kaunis(maija).
 kaunis(liisa).
 rikas(matti).
 isa(matti, maija).
 suhteessa(liisa, pekka, avoliitto).

Tällöin kyselyssä voidaan käyttää muuttujaa. Muuttuja alkaa prologin syntaksissa isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi kysely "kaunis(X)." antaa tulokseksi ensin "maija" ja sitten "liisa"; prologilla siis voidaan hakea kaikki kyselyyn sopivat vastaukset.

Säännön merkkinä on :- -merkkiyhdistelmä. Jos on kurjaa kun sataa ja tuulee, se kerrotaan prologille 

 kurjaa :- sataa, tuulee.

Säännöissä voidaan käyttää muuttujia kuvaamaan haluttuja faktojen yhteyksiä: 

 vaimoehdokas(X) :- kaunis(X), isa(Y, X), rikas(Y).

Näiden ohjelmarivien jälkeen voidaan joko kysyä onko liisa sopiva vaimoehdokas, tai etsiä kaikki sopivat. Kyselyt ovat "vaimoehdokas(liisa)." ja (muuttujan nimellä ei ole tässä merkitystä) "vaimoehdokas(Nimi)".

Rekursiiviset säännöt muokkaa

Prologin edut näkyvät vasta rekursiivisissa ohjelmissa, jossa sääntö määritellään itsensä kautta. Esimerkiksi luonnolliset luvut voidaan määritellä kahdella säännöllä: 1) nolla on luonnollinen luku ja 2) jokaisella luonnollisella luvulla on seuraaja, joka on myös luonnollinen luku. Prologilla tämä sanottaisiin 

 luku(0).
 luku(s(X)) :- luku(X).

Tällöin kysely "luku(X)." antaisi vastauksia "0", "s(0)", "s(s(0))", s(s(s(0)))" jne. rajattomasti.

Vastaavasti esimerkiksi esi-isä on joko isä tai isän esi-isä, siis 

 esi_isa(X, Y) :- isa(X, Y).
 esi_isa(X, Y) :- isa(Z, Y), esi_isa(X, Z).

Tällöin prologin ongelmat toisaalta jo nousevat esiin. Periaatteessa viimeisin sääntö olisi voitu kirjoittaa toisinpäin, siis "esi_isa(X, Y) :- esi_isa(X, Z), isa(Z, Y).", mutta prologin suoritusjärjestyksen vuoksi tämä johtaisi ikuiseen silmukkaan kyselyssä.

Käyttö muokkaa

Prologia käytetään muun muassa tekoälysovelluksien tekemiseen. Prolog sai paljon mainetta 1980-luvulla kun se valittiin Japanissa kaavailtujen "viidennen sukupolven tietokoneiden" ohjelmointikieleksi.

Vuonna 1986 Borland julkaisi Turbo Prologin DOSille.[2] Myöhemmin julkaistiin Visual Prolog.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Programming Languages University of Waikako, Department of Computer Science. 2010-4-23. Arkistoitu 29.6.2011. Viitattu 16.4.2011.
  2. ↑ Turbo Prolog 1.x winworldpc.com. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Prolog&oldid=22098137”