Porin läänin jalkaväkirykmentti
Porin läänin jalkaväkirykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa. Kustaa II Adolf perusti rykmentin Tallinnassa allekirjoittamallaan määräyksellä 16. helmikuuta 1626, ja se lakkautettiin Suomen sodan päättäneen rauhan ehtojen mukaisesti vuonna 1809. Rykmentin mukaan on saanut nimensä Porilaisten marssi.
| Porin läänin jalkaväkirykmentti | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Toiminnassa | 1626 - 1809 |
| Valtio |
 Ruotsi |
| Aselajit | jalkaväki |
| Osa joukkoa | Ruotsin armeija |
| Koko | 1 500 miestä |
| Sodat ja taistelut |
Puolan sota 30-vuotinen sota Suuri Pohjan sota Suomen sota |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia | Arvid Göransson Horn af Kanckas |
Historia muokkaa
Kokoaminen muokkaa
Esimerkiksi Euran pitäjän talot oli jaettu ruotuihin, joista jokainen asetti yhden sotamiehen Euran komppaniaan. Ruodussa oli kahdesta neljään taloa, ja tavallisesti sotilaaksi palkattiin joku oman talonväen ulkopuolelta. Jos ruotusotamies kaatui tai vammautui pysyvästi oli ruodun asetettava uusi sotamies.
Sotaretket muokkaa
Perustamisensa jälkeen rykmentti osallistui Puolan sotaan Baltiassa ja edelleen 30-vuotiseen sotaan Saksassa. Se palasi Suomeen marraskuussa 1649, jolloin sen riveissä oli saanut surmansa tai kadonnut kaikkiaan 15 000 miestä. Rykmentti osallistui tämän jälkeen sotiin Puolaa, Brandenburgia ja Venäjää vastaan, minkä lisäksi se vietti pitkiä aikoja Riian varuskunnassa varusväkenä[1], samoin Virossa Pärnussa[2].
Samassa kaupungissa oltiin vuosikymmeniä. Varusväki yleensä majoitettiin rauhan aikana kaupungin puolelle, ja niinpä sotilaat asuivat tavallisen kansan kodeissa alivuokralaisina. He menivät usein naimisiin paikallisten naisten kanssa ja opettelivat vuosien kuluessa sivuammatin, esimerkiksi jonkin käsityöläisen taidon, jota he saattoivat harjoittaa iltaisin majoituspaikassa. Rauhan aikana sotamiesten keski-ikä nousi nopeasti yli 30 vuoden, ja vuonna 1700 tuskin kukaan Porin rykmentin sotilaista oli koskaan ollut taistelussa.[2]
Suuri Pohjan sota muokkaa
Suuressa Pohjan sodassa 1700–1721 rykmentti osallistui muun muassa Narvan, Pultavan ja Napuen taisteluihin ja Norjan sotaretkeen. Se perustettiin sodan kuluessa useaan kertaan uudelleen tuhouduttuaan olemattomiin taisteluissa tai sairauksiin.[1]
1700-luvulla rykmenttiin kuuluivat Euran, Kokemäen (myöhemmin nimeltään toisen majurin komppania), henki, majurin (myöhemmin nimeltään ensimmäisen majurin komppania), everstiluutnantin ja Vesilahden komppaniat.[3] Hattujen sodassa ja Kustaa III:n sodassa rykmentti oli jälleen mukana ja kärsi tappioita. Tappiollisen Suomen sodan seurauksena Suomi liitettiin Venäjään ja Ruotsin vallan aikaiset joukko-osastot lakkautettiin 1809. Jälkeenpäin Porin rykmentti saavutti kuolemattoman maineen J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ansiosta.[1]
Komentajat muokkaa
- Arvid Göransson Horn af Kanckas 16. helmikuuta 1626 – 1628
- Johan Lilliehöök 1628 – 1. maaliskuuta 1630
- Reinhold Metstake 22. maaliskuuta 1630 – 14. syyskuuta 1640
- Axel Stålarm 22. syyskuuta 1640 – 1655
- Johan Pleitner 1655 – 3. marraskuuta 1661
- Henrik Fleming 4. marraskuuta 1661 – 21. marraskuuta 1674
- Wilhelm Bock 21. marraskuuta 1674 – 24. tammikuuta 1679
- Christian von Steffken 24. tammikuuta 1679 – 8. joulukuuta 1695
- Hans Isak Ridderhielm 2. tammikuuta 1696 – 2. huhtikuuta 1697
- Otto Wilhelm Löwen 2. huhtikuuta 1697 – 6. toukokuuta 1698
- Johan Lorenz Creutz 16. toukokuuta 1698 – 24. helmikuuta 1702
- Berndt Otto Stackelberg 11. maaliskuuta 1702 – 9. kesäkuuta 1722 (sotavankina 1710–1722)
- Odert Reinhold von Essen 21. joulukuuta 1710 – 19. helmikuuta 1714
- Christoffer Conrad von Bildstein 19. helmikuuta 1714 – 29. lokakuuta 1719
- Carl Gustaf von Bildstein 11. marraskuuta 1719 – 15. tammikuuta 1720
- Nils Reinhold Wrangell 19. maaliskuuta 1720 – 12. kesäkuuta 1722
- Christian Giertta 12. kesäkuuta 1722 – 26. elokuuta 1723
- Carl Bildstein 26. elokuuta 1723 – 15. heinäkuuta 1726
- Samuel Wallenstierna 23. maaliskuuta 1727 – 17. helmikuuta 1733
- Johan Vilhelm Lode 1. maaliskuuta 1733 – 21. elokuuta 1741
- Henrik Johan von Knorring, vanhempi 19. lokakuuta 1741 – 12. kesäkuuta 1749
- Hans Henrik von Delwig 31. heinäkuuta 1749 – 11. helmikuuta 1758
- Thure Gustav Rudbeck 19. kesäkuuta 1758 – 19. marraskuuta 1759
- Karl Johan Mörner 19. – 20. marraskuuta 1759
- Johan Hastfer 21. tammikuuta 1760 – 11. toukokuuta 1762
- Lorentz Johan Göös 16. elokuuta 1762 – 29. maaliskuuta 1763
- Sven Cederström 13. kesäkuuta 1763 – 10. elokuuta 1769
- Karl Konstantin de Carnall 12. syyskuuta 1769 – 1. maaliskuuta 1773
- John Mackenzie af Macleod 1. heinäkuuta 1773 – 25. helmikuuta 1778
- Karl Gideon Sinclair 11. maaliskuuta 1778 – 2. kesäkuuta 1780
- Hugo Vilhelm Hamilton 2. kesäkuuta 1780 – 5. joulukuuta 1781
- Baltzar Filip Wolffradt 5. – 12. joulukuuta 1781
- Sebastian von Otter 12. joulukuuta 1781 – 13. elokuuta 1790
- Johan Fredrik Aminoff 8. toukokuuta 1790 – 13. maaliskuuta 1794
- Georg Jonas von Wright 13. maaliskuuta 1794 – 18. joulukuuta 1794
- Vilhelm Mauritz Klingspor 18. joulukuuta 1794 – 30. syyskuuta 1795
- Fabian Wrede 30. syyskuuta 1795 – 4. toukokuuta 1798
- Johan Fredrik Aminoff 4. toukokuuta 1798 – 4. toukokuuta 1810
Lähteet muokkaa
- Lindh, Erik: Kongliga Björneborgs Regemente. Helsinki: Svenska Literatursällskapet i Finland, 1928. (ruotsiksi)
- Laitakari, Eino: Porilaisten kultainen kirja - I osa: Kuninkaallinen Porin Rykmentti 1626-1810. Turku: Uuden Auran Oy:n kirjapaino, 1961.
- Larsson, Anders: Karolinska uniformer och munderingar åren 1700-1721. Östersund: Jengel förlag, 2022. ISBN 978-91-88573-43-8.
- Sutela, Tauno & Mikkola, Antti: Kunnia velvollisuus tahto - Porin Prikaatin historia 1626-1985. Hämeenlinna: Porin Prikaatin perinneyhdistys r.y., 1986. ISBN 951-99718-4-X.
- Karttakeskus / Affecton Finland Oy: Suomalainen sotilas hakkapeliitasta tarkk'ampujaan. Weilin ja Göös Oy. ISBN 978-951-593-289-1.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Porin prikaatin kilta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b W. S. I. Online, toimetaja: Narvan mailla The Baltic Guide Online. 2.11.2016. Viitattu 5.9.2022.
- ↑ Suomalainen sotilas hakkapeliitasta tarkk'ampujaan s. 80
Kirjallisuutta muokkaa
- Rancken, J. Oskar I., Bidrag till femtio-åriga minnet af Döbeln och björneborgarne: i finska kriget 1808 och 1809: anteckningar af en civil tjensteman vid Björneborgs regemente, utgifne med tillagde noter af J. O. J. Rancken. Stockholm: Albert Bonnier, 1860.
- (sv) Erik Lindh, Kongliga Björneborgs regemente : anteckningar om Satakunda knektars del i Sverige-Finlands krigshistoria / Erik Lindh., Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsinki, (ISSN 0039-6842 ja 2490-1547)
