Wikipedia

Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys

Porin Taide- ja taideteollisuusyhdistyksen ensimmäinen kokoontuminen pidettiin 2. helmikuuta 1907.[1] Yhdistyksen ensimmäinen kokous pidettiin 14. lokakuuta 1907, ja se asetti tavoitteekseen herättää Porissa kuvaamataiteen ja taideteollisuuden harrastusta sekä innostusta niiden harjoittamiseen.[2] Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia, näyttelyitä, retkiä ja kursseja. Lisäksi se tukee erityisesti paikallisia taiteilijoita. Yhdistyksellä on säätiöity taidekokoelma, jota säilytetään Satakunnan Museossa.[3]

Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen logo

Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys on järjestänyt 1970-luvun lopulta alkaen tapahtumia ja näyttelyitä eri paikoissa, kuten Satakunnan Museossa ja Porin taidemuseossa, Poriginal galleriassa, Porin raatihuoneella ja Rakennuskulttuuritalo Toivossa. Omien kokoelmien ja 75- ja 100-vuotisnäyttelyiden ohella nähtävillä on ollut muun muassa Olavi Jalkasen muistonäyttely, Ars Karhulinna95 ja Minna Parikan näyttely "Muotoilun kevytkenkäisyys" 2008. Monet tapahtumat liittyvät taidekäsityöhön, kuten kierrätys- ja virkkaustyöpajat[4][5][6][7] tai kilpailu Yyteri-aiheisista neuleista 2022.

Historia muokkaa

Varhainen näyttelyhistoria muokkaa

 
Jarmo Mäkilän Hyppy-veistos (2013) oli Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen lahjoitus Porin kaupungille vuonna 2017. Veistos sijaitsee Satakunnan Museon julkisivussa

Porin Taide- ja taideteollisuusyhdistys perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan ollessa autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Yhdistyksen perustaminen liittyi tarpeeseen tukea kansallista kulttuuria. Vuonna 1908 painetuissa säännöissä todetaan, että kuvataiteen ja taideteollisuuden harrastusta pyrittäisiin edistämään toteuttamalla vuosittain julkinen, pääasiassa kotimaisten taiteilijoiden teosten ja taideteollisuustuotteiden näyttely. Töistä lunastettaisiin mahdollisuuksien mukaan osa yhdistyksen järjestämää arvontaa varten ja osa suunnitteilla olleeseen, myöhemmin perustettavaan taidekokoelmaan.[2] Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys järjesti ensimmäisinä vuosikymmeninään useita taidenäyttelyitä: muun muassa Akseli Gallen-Kallelan piirustuksia oli esillä teollisuuskoulun tiloissa vuonna 1908, Suomen Taideyhdistyksen kokoelmanäyttely pidettiin 1910 ja Wilho Sjöströmin näyttely 1914.[8] Yhdistyksen vuosinäyttely järjestettiin yhdessä Gösta Stenmanin taidesalongin kanssa vuonna 1919, ja Ilja Repinin näyttely pidettiin palokunnan talolla vuonna 1922.[9] Vuonna 1924 yhdistys antoi Porin kaupunginvaltuustolle lausunnon taideosaston järjestämiseksi Satakunnan Museoon. Toiminnan ensimmäiset kaksi vuosikymmentä huipentuivat juhlanäyttelyyn Cygnaeuksen koululla, jonne kerättiin 175 teosta 90 taiteilijalta porilaisten kodeista.[10] 1930-luvulla käynnistyi yhteistyö Turun taiteilijaseuran kanssa, jonka jäsenistä koostuneen Pro Arte -ryhmän näyttelyitä pidettiin yhdistyksen vuosinäyttelyinä.[11]

Taidekokoelma syntyy muokkaa

Yhdistys vastaanotti pian perustamisensa jälkeen ensimmäisen lahjoituksen suunniteltuun taidekokoelmaan, kun Emil Cedercreutz lahjoitti sille veistoksensa Sisilialainen paimenpoika.[12] Ensimmäisten vuosikymmenten taidehankinnoista ei ole tietoja yhdistyksen papereissa, mutta vuonna 1930-luvulla kerrotaan kokoelmasta, jota säilytettiin kaupunginkirjastossa ja osin Naisliiton huoneistossa. Vuonna 1932 kokoelma siirrettiin Junneliuksen palatsin kellarikerrokseen, jossa se oli avoinna yleisölle kahdesti viikossa klo 14–16.[13] Vuonna 1929 porilainen kauppias Hjalmar Widbom testamenttasi Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistykselle 300 000 markkaa taidemuseon aikaansaamiseksi Poriin.[14] Vuonna 1932 päätettiin sijoittaa puolet varojen korkotuloista taideostoihin, jolloin kokoelman kartutus vauhdittui. Vuonna 1933 tilattiin Eero Snellmanilta pitkäaikaisen puheenjohtaja E. A. Lydeckenin muotokuva.[11] Vuonna 1935 yhdistyksen jäsen, taiteilija Hemmi Koivuniemi luetteloi taidekokoelman teokset, joita oli yhteensä 31 kappaletta.[15] Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen vuonna 1939 Junneliuksen palatsissa ollut, kotiseutuyhdistykseltä käyttöön saatu tila tarvittiin sotilaalliseen käyttöön. Jo 1937 yhdistys oli tiedustellut Satakunnan Museolta mahdollisuutta sijoittaa kokoelmansa museon tiloihin näytteille. Tilanahtaudesta kärsinyt museo ei voinut suostua pyyntöön, mutta seuraavana vuonna museon johtokunta ilmoitti, että kokoelmalle oli varattu tilat tulevasta museorakennuksesta. Sodan sytyttyä taidekokoelma jouduttiin kuitenkin siirtämään Satakunnan Museon vanhoihin tiloihin.[16] Lisäksi taidekokoelmaa oli yleisön nähtävillä vuosina vuodesta 1939 aina 1950-luvulle saakka Porin kaupunginkirjastossa.[15] Kokoelmaan kuuluu teoksia muun muassa taiteilijoilta Elin Danielson-Gambogi, Johannes Takanen, Viktor Malmberg, Albert Gebhard, Alpo Sailo, Lennart Segerstråle, Vilho Sjöström, Into Linturi ja J. R. Ekelund.

Mukana museohankkeissa muokkaa

Vuonna 1947 yhdistys lupautui mukaan museotalohankkeeseen Satakunnan Museon johtokunnan pyynnöstä. Ehtona oli näyttelysalin sekä toimisto- ja arkistohuoneen osoittaminen uudesta rakennuksesta taidekokoelmaa varten. Summa oli 500 000 markkaa, mutta hanke raukesi.[17] Satakunnan Museo ilmoitti vuonna 1960 tarvitsevansa kaikki tilat omaan käyttöönsä, ja Porin Taide- ja taideteollisuusyhdistyksen kokoelma siirrettiin museon varastoon.[18] Siirron myötä Porissa menetettiin ainut jatkuvasti esillä ollut taidenäyttely, jota oli käytetty myös koulujen kuvaamataidon opetuksessa.[19] Yhdistyksen toiminta oli alkanut hiipua 1950-luvulla. Vuonna 1971 yhdistyksen toiminta päätettiin jäädyttää toistaiseksi.[20] Samana vuonna järjestettiin vielä lähes koko taidekokoelman, eli 52 teosta esitellyt näyttely Satakunnan Museossa.[18] Vuonna 1979 yhdistys herätettiin jälleen henkiin. Kahta vuotta aiemmin Porin Saskiat ry oli muistuttanut yhdistyksen kokoelman olemassaolosta toteuttamalla siitä näyttelyn. Lisäksi taidemuseon rakentamista tukeneen Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen kokouksessa alettiin pohtia Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen ja sen omistaman kokoelman tulevaisuutta. Mielipiteet yhdistyksessä vaihtelivat, mutta kokoelma päätettiin säilyttää yhdistyksen omistuksessa.[21] Satakunnan Museo oli yhä halukas säilyttämään kokoelmaa, lisäksi yhdistys halusi säilyttää sen omistuksessaan. Myöhemmin taidekokoelma säätiöitiin.[22]

Puheenjohtajat muokkaa

  • E. A. Lydecken 1907–1925
  • Oskar Alarik Hornborg 1925–1936
  • Kerttu Rydman 1936–1952
  • Hemmi Koivuniemi 1952–1971
  • Anja Karkku-Hohti 1980–1999
  • Antti-Pekka Levanto 1999–2003
  • Sirkku Laine 2003–

Lähteet muokkaa

  • Miesmaa, Kiira: Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys 1982–2007. Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys, 2007.
  • Taipale, Matti: Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys 1907–1982. Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys, 1982.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Miesmaa 2007, s. 6.
  2. ↑ a b Taipale 1982, s. 8.
  3. ↑ Murros – Porilaista taide- ja kulttuurielämää 1930-luvulla Satakunnan Museo. Arkistoitu 5.10.2016. Viitattu 4.10.2016.
  4. ↑ Porin taidemuseo: Porin taidemuseo - näyttelyarkisto poriartmuseum.fi. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 6.10.2016.
  5. ↑ Miesmaa 2007, s. 11, 34–35.
  6. ↑ Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys: Suomalainen tuoli. Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys, 2007.
  7. ↑ Mills, Molla: Kodin kuvalehti Blogit 15.3.2015. Kodin kuvalehti. Arkistoitu 6.10.2016. Viitattu 5.10.2016.
  8. ↑ Taipale 1982, s. 11.
  9. ↑ Taipale 1982, s. 12–13.
  10. ↑ Taipale 1982, s. 13–14.
  11. ↑ a b Taipale 1982, s. 18.
  12. ↑ Taipale 1982, s. 10.
  13. ↑ Taipale 1982, s. 16.
  14. ↑ Storartade testamentariska donationer av Hjalmar Widbom. Björneborgs Tidning, 31.5.1929. Björneborgs Tidning.
  15. ↑ a b Taipale 1982, s. 20–21.
  16. ↑ Taipale 1982, s. 22.
  17. ↑ Taipale 1982, s. 28.
  18. ↑ a b Taipale 1982, s. 34.
  19. ↑ Kava, Ritva: Porin Saskia r.y. 1959–1989, s. 31. Porin Saskia r.y., 1989.
  20. ↑ Miesmaa 2007, s. 7–8.
  21. ↑ Miesmaa 2007, s. 13.
  22. ↑ Miesmaa 2007, s. 32.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Porin_Taide-_ja_Taideteollisuusyhdistys&oldid=21490111”