Hjalmar Widbom

suomalainen kauppias ja lahjoittaja

Johan Hjalmar Widbom (7. lokakuuta 1859 Pori17. toukokuuta 1929 Pori) oli suomalainen Porissa asunut kauppias ja lahjoittaja.[1][2]

Hjalmar Widbomin vanhemmat olivat kunnallisneuvos Daniel Viktor Widbom (1824–1903) ja Katarina Josefina Nummelin (1832–1913). Widbomin isä piti Porissa siirtomaatavara- ja kangastavaraliikettä. Widbom kävi koulunsa Porissa ja kävi sitten Turun ruotsalaisen kauppaopiston sekä harjoitti kieli- ja kauppaopintoja Englannissa.[1][2][3]

Widbom sai isänsä liikkeen haltuunsa vuonna 1885. Kun Widbomin veli maisteri Karl Widbom (1863–1896) tuli liikkeen toiseksi johtajaksi siihen yhdistettiin vuonna 1888 rautatavarain, rakennustarpeiden, maanviljelystarvikkeiden, ruudin ja dynamiitin erikoiskauppa. Widbomin liike erikoistui muutaman vuoden kuluttua kokonaan rautakauppaan ja liike luovutti siirtomaatavara- ja kangaskaupan toisiin käsiin. Maisteri Karl Widbomin kuoltua 1896 Hjalmar Widbom omisti yksin Widbomin rautakaupan vuoteen 1918 saakka, jolloin liikkeestä muodostettiin osakeyhtiö Oy D. V. Widbom Ab. Hjalmar Widbom vetäytyi samalla pois liikkeen toiminnasta, mutta hän jäi kuitenkin uuden yhtiön osakkaaksi. Hän kuoli toukokuussa 1929 lyhyen sairauden jälkeen. Widbom oli naimaton.[1][2][4]

Widbom oli Porin kaupunginvaltuuston ja 1891–1916 rahatoimikamarin jäsenenä. Hän toimi Porin kauppayhdistyksen valtuutettuna ja oli Porin säästöpankin hallituksen jäsenenä vuodesta 1900 sekä Vaasan Osake-Pankin ja sittemmin Liittopankin Porin-konttorin johtokunnan jäsenenä. Vuonna 1913 Widbom lahjoitti 50 000 markkaa Porin vesijohtolaitoksen pohjarahastoksi ja toimi sitten vesijohtokomitean puheenjohtajana. Hän oli Porin vapaapalokunnan kunniajäsen ja Satakunnan Museon johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 1912. Widbom lahjoitti 60-vuotispäivänään vuonna 1919 50 000 markkaa ruotsalaisen sivistysrahaston perustamiseksi Poriin. Tämä Widbomin perustama Svenska Kulturfonden i Björneborg -säätiö toimii edelleen Porissa.[1][2]

Widbom testamenttasi Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistykselle 300 000 markkaa taidemuseon aikaansaamiseksi Poriin.[5]

Lähteet muokkaa