Avaa päävalikko

Poimulehdet (Alchemilla) on ruusukasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Poimulehdet lisääntyvät apomiktisesti eli siitoskatoisesti, minkä takia niistä on kehittynyt monia hiukan toisistaan eroavia lajeja.[1]

Poimulehdet
Jättipoimulehti (Alchemilla mollis)
Jättipoimulehti (Alchemilla mollis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Poimulehdet Alchemilla
L.
Poimulehtien levinneisyys
Poimulehtien levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Poimulehdet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Poimulehdet Commonsissa

Tunturipoimulehti (Alchemilla alpina)

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Poimulehdet kasvavat 5–70 cm korkeiksi. Pienimmät lajit kasvavat tuntureilla. Maavarsi on paksu ja puutunut. Lehdet ovat halkaisijaltaan 5–15 cm, pyöreähköjä tai munuaisenmuotoisia, piparkakkureunaisia ja poimullisia. Varsissa ja lehtiruodeissa kasvaa lajista riippuen jäykkiä tai silkinpehmeitä karvoja. Pienet kellanvihreät kukat kasvavat tiheinä viuhkoinakukinnon muoto on myös lajeja toisistaan erottava tekijä.

Poimulehdet erittävät lehtiensä pinnalle juuripaineen avulla vesipisaroita, joilla on uskottu olevan myyttisiä voimia. Poimulehtien suvun tieteellinen nimi (Alchemilla) viittaakin alkemiaan.

LevinneisyysMuokkaa

Useimpia poimulehtilajeja tavataan Euroopan ja Aasian viileillä ja lauhkeilla alueilla, mutta joitakin esiintyy myös Afrikan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan vuoristoissa.

Elinympäristö ja lajitMuokkaa

Poimulehdet kasvavat monilla erilaisilla paikoilla. Koko maailmassa tunnetaan noin 300 poimulehtilajia. Suomessa lajeja kasvaa ainakin 26.

Suomessa lajeista useimmat ja yleisimmät kasvavat niityillä, kedoilla, pihoilla, pientareilla ynnä muilla avoimilla valoisilla paikoilla. Yleisimpiä näistä ovat hakamaapoimulehti (Alchemilla subcrenata), laidunpoimulehti (Alchemilla monticola) ja piennarpoimulehti (Alchemilla vulgaris). Useimmat Suomen poimulehdistä ovat muinais- tai uustulokkaita. Jotkin lajeista esiintyvät vain itärajan tuntumassa sotatulokkaina: esimerkiksi puolikuupoimulehti (Alchemilla semilunaris), sotapoimulehti (Alchemilla polemochora), suppilopoimulehti (Alchemilla cymatophylla) ja vjatkanpoimulehti (Alchemilla leiophylla). Muutamat poimulehdet kuuluvat Suomen alkuperäislajistoon ja niiden kasvupaikkoja ovat muun muassa kosteat niityt, lehdot ja lähteiköt. Poikkeavimman näköisin poimulehdistä on Pohjois-Lapissa kasvava tunturipoimulehti (Alchemilla alpina), jonka lehdet ovat kokonaan sormijakoiset.

Jättipoimulehti (Alchemilla mollis) on erityisen kookas ja leveäkukintoinen eteläeurooppalainen laji, jota viljellään koristekasvina ja käytetään leikkokukkana.

PoimulehtilajejaMuokkaa

KäyttötarkoituksetMuokkaa

Poimulehtiä viljellään puutarhoissa koristekasveina sekä syötäväksi salaattikasveina. Poimulehdillä voidaan myös värjätä lankoja kellanvihreiksi. Lääkekäytössä poimulehtiä on käytetty erityisesti erilaisten lievien naistenvaivojen hoidossa.

LähteetMuokkaa

  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Feilberg, Jon, Overgaard, Christensen, Jens: Kielo ja Kissankello. Porvoo: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23225-4.

ViitteetMuokkaa

  1. Hämet-Ahti et al. 1998 s. 258

Aiheesta muuallaMuokkaa