Avaa päävalikko
Valaistusvyöhykkeet. Pohjoiskalotti on kuvassa ylimmäinen vyöhyke. Pohjoiskalottiin ei yllä auringonvalo ollenkaan, ei vaikka maapallo pyörähtäisi akselinsa ympäri. Kuvan tilanteen aikana maapallon pohjoispuolella on talvi.

Pohjoiskalotti on maantieteellinen nimitys maapallon pohjoisimmalle valaistusvyöhykkeelle. Se on alue, joka kattaa kaiken pohjoisen napapiirin pohjoispuolella olevan aina pohjoisnapaan asti. Pohjoiskalotti on toinen maapallon kahdesta napakalotista, toisen ollessa eteläinen napakalotti. Pohjoiskalotin alueella on vähintään yksi sellainen päivä, jolloin aurinko ei nouse lainkaan ja yksi, jolloin aurinko ei laske lainkaan. Mitä lähempänä pohjoisnapaa ollaan, sitä pidemmälle kaamosta (talvella) jatkuu ja yöttömiä öitä (kesällä) on. Ilmiö johtuu maapallon pyörimisakselista, joka on kallellaan. Tästä seuraa, että Aurinkoa kiertävään maapalloon ei osu valo symmetrisesti, vaan vuodenajasta riippuen pohjoiskalotti jää varjoon sekä yöllä, että päivällä (talvella) ja sinne paistaa aurinko sekä yöllä että päivällä (kesällä).[1][2]

Pohjoiskalotti SuomessaMuokkaa

 
Pohjoiskalotti

Fennoskandian pohjoisin osa kuuluu pohjoiskalottiin. Pohjoiskalotin etelärajana toimii pohjoinen napapiiri, eli siihen kuuluvat Lapin maakunta ( Lapin lääni ) Suomesta, Norrbottenin lääni Ruotsista sekä Tromssan, Nordlandin ja Finnmarkin läänit Norjasta sekä Murmanskin alue Venäjällä.

Katso myösMuokkaa

Valaistusvyöhyke

LähteetMuokkaa

  1. Sirpa Anttila-Muilu, Hannele Cantell, Heikki Jutila, Sirpa Lappalainen, Mari Sorvali, Sirpa Tani; GEOS 1 Sininen planeetta; WSOYpro OY Helsinki 2009
  2. Mika Meller

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.