Pohjansorsimo (Arctophila fulva, syn. Dupontia fulva) on monivuotinen heinäkasvi, joka kuuluu pohjansorsimoihin tai jääheiniin. Lajia tavataan laajalti arktisilla alueilla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa laji on erittäin harvinainen ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu.[3]

Pohjansorsimo
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Pohjansorsimot Arctophila
Laji: fulva
Kaksiosainen nimi

Arctophila fulva
(Trin.) Andersson[2]

Synonyymit
  • Dupontia fulva (Trin.) Röser & Tkach (2020)
Katso myös

  Pohjansorsimo Wikispeciesissä
  Pohjansorsimo Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Pohjansorsimo kasvaa 60–100 senttimetriä korkeaksi. Kasvi on juurakollinen, korsi koheneva, tyvestä juurehtiva. Useimmista heinistä poiketen pohjansorsimon lehtiasento on kaksirivinen eli lehdet ovat vuoron perään korren eri puolilla. Heleänvihreät lehdet ovat 10–20 cm pitkiä, mutta kapeita. Lehtien kielekkeet ovat 4–5 mm pitkiä. Kasvin laaja, nuokkuva röyhy on 10–15 pitkä ja jopa 10 cm leveä. Röyhyn kellertävät tähkylät ovat pitkäperäisiä ja nuokkuvia, ja sorsimoiden tapaan monikukkaisia (2–7 kukkaa). Kaleet ovat keskenään samanpituisia ja tylppiä. Pohjansorsimo kukkii heinä-elokuussa.[2][4]

Pohjansorsimo on muunteleva koko esiintymisalueellaan. Suomessa tavattavaa rotua var. pendulina kasvaa Suomen lisäksi vain Ruotsissa, eli rotu on alueella kotoperäinen.[4]

Levinneisyys muokkaa

Pohjansorsimoa tavataan lähes kaikkialla pohjoisen pallonpuoliskon arktisilla alueilla. Euraasiassa lajia tavataan yleisesti Vienanmeren ja Kamtšatkan niemimaan välillä. Sitä tavataan yleisesti myös Alaskassa ja Kanadassa.[5]

Suomessa ja Ruotsissa kasvaa pääesiintymisalueesta erillinen rotu. Näissä maissa kasvava pohjansorsimo kuuluu muunnokseen var. pendulina eli isopohjansorsimo.[6] Suomen esiintymät ovat Tornionjokilaaksosta ja Liminganlahdelta. Suurin osa Tornionjokilaakson esiintymistä on kuitenkin hävinnyt.[4]

Elinympäristö muokkaa

Pohjansorsimo kasvaa Suomessa suojaisissa lahdenperukoissa ja tulvaisilla jokirannoilla vesirajassa tai aivan rantavedessä. Kasvi leviää tehokkaasti juurakoiden avulla kevätjäiden vapaaksi repimille kasvupaikoille. Perämerellä maankohoaminen luo heinälle jatkuvasti uusia mahdollisia kasvupaikkoja.[4]

Lähteet muokkaa

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Väre, Henry: Pohjansorsimo. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 69.

Viitteet muokkaa

  1. Arctophila fulva IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 588.
  3. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 1.6.2009.
  4. a b c d Väre 1997, s. 69.
  5. Den virtuella floran: Hänggräs (Arctophila fulva) – Norra halvklotet Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 1.6.2009.
  6. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 833. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Aiheesta muualla muokkaa